Sodankylän kunta sai ”Vuoden lähiruokateko 2016” -palkinnon valtakunnallisilla Lähiruoka&luomu -messuilla Helsingissä keväällä 2016. ”Ajatuksena lähiruokapuolen kehittämisessä on alusta asti ollut se, että laadukkaita lähialueelta hankittuja tuotteita ostettaessa raha säilyy alueella ja sillä on suora vaikutus aluetalouteen” totesi GRUDE blogin ensimmäinen vierailija, Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola Biotalousuutisissa vuoden 2017 alussa.
”Paikallisen raaka-aineen hinta voi olla kalliimpi tukkuun nähden, mutta säästöjä voidaan tehdä toisaalla. Uusilla valmistus- ja pakkausmenetelmillä ja prosessien tehostamisella voidaan saada kustannussäästöjä (energia ja kuljetuskustannukset), joita voidaan kompensoida esimerkiksi paikallisilta pk-yrittäjiltä ostettuihin raaka-aineisiin. Paikallisten tuotteiden saatavuutta voidaan parantaa ruokatuotannon toimintoja kehittämällä siten, että pienempiäkin eriä kyetään vastaanottamaan ja sisällyttämään keittiön erilaisiin prosesseihin. Näistä konkreettisena esimerkkinä ovat esimerkiksi keittiötilaratkaisut, kuten juuresten vastaanottotilat ja oma komponenttituotanto.”
Kappale on suora lainaus Merja Aholan ja Emmi Lokan kirjoittamasta ”Malli julkisen joukkoruokailun mahdollisuuksista edistää lähiruoan menekkiä – ohjekirja päättäjille”
-julkaisusta. Ohjekirja tuotettiin ”malli julkisen joukkoruokailun mahdollisuuksista edistää lähiruoan menekkiä” -hankkeessa, jonka päätavoitteena oli luoda lähiruoan käyttömahdollisuuksia lisäävä paikallisten elintarvikkeiden jalostusketjuja ja verkostoja edistävä toimintamalli.
Lähiruoan käytön lisäämisen tärkein tekijä on päätös, joka tehdään kunnallisella päättäjätasolla, josta toimet siirtyvät käytäntöön. Hankintalaki tuli voimaan 1.1.2017. Yksi lakiuudistuksen keskeisiä tavoitteita oli pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Lakiuudistus antaa hankintayksikölle enemmän liikkumavaraa kilpailuprosessissa. Keinoja ovat pk-yritysten toiminnan liikevaihtorajoituksille asetettu enimmäismäärä ja hankintojen osittaminen pienempiin osiin. Yritys, jolla on yhteistyösopimus julkisen keittiön kanssa, saa useimmiten tuotteitaan myös yksityisille markkinoille. Käytännön kokemuksesta on huomattu, että julkiset keittiöt voivat toimia alueellisen elintarviketuotannon edistäjinä, koska julkinen toimija tarkistaa tarjousprosessissa vaadittavat selvitykset. Pk-yritys voi hyödyntää prosessia omassa markkinoinnissaan.
Jotta tämä kaikki toteutuisi, paikallisten elintarvikkeiden käytön lisääminen edellyttää päätöksiä kunnallisessa hankintapolitiikassa. Päättäjiltä tarvitaan mandaatti esimerkiksi siitä, että päätetään lisätä lähiruoan käyttöä. Tässä prosessissa on tärkeää hankinnoista vastaavan viranhaltijan ja päättäjien yhteistyö asian käsittelyn valmistelussa. usein tarvitaan hankintahenkilöstön koulutusta ja osaamisen tukemista.
Haasteena tulevaisuuden sote?
Sote-uudistus kaatui maaliskuussa 2019. Sote-palveluiden uudistus tulee vastaan jollain tavalla lähitulevaisuudessa. Nykyisen lainsäädännön mukaan maakunta ei voi ostaa tukipalveluita kuntaomisteiselta toimijalta ilman kilpailutusta. Kaatuneen sote-järjestelyn mukaisesti kuntien ruokapalvelut olisivat jakaantuneet kunta- ja sote-palveluihin. Kunnan ja kuntien oma liikelaitos ei myöskään voi hankintalain mukaan myydä palveluita markkinoille kuin viisi prosenttia (5%) liikevaihdostaan ja enintään 500 000 euron arvosta. Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun työryhmä (2.11.2018) on esittänyt yhteisen sidosyksikön suunnittelua. Lisäksi alueellisen elintarviketuotannon edistämisen näkökulmasta kuntien välinen yhteistyö lisäisi alueellista elinvoimaa.
Ratkaisuna kuntien välinen horisontaalinen yhteistyö
Edellä kuvatun kaltainen ongelma voi toistua, joten siihen valmistautuminen kannattaa aloittaa ja varautua tulevaan. Tulevaisuuteen opettelu voitaisiin aloittaa kuntien välisellä horisontaalisella yhteistyöllä. Yhteistyössä toimivat kunnat voivat yhdessä tehdä vapaamuotoiset sopimukset horisontaalisesta yhteistyöstä. Järjestely tarkoittaa käytännössä kuntien keskinäistä järjestelyä, jossa kunnat ostavat puolin ja toisin palveluita toisiltaan, esim. työvoimaa, kuljetusta ja valmistus- ym. palvelua. Sopimuksia voi olla eri kuntien kanssa erilaisia, jossa osapuolet voivat sopia vastuunjaostaan.
Yksittäisen keittiön toiminnalla ei ole alueellisesti merkitystä. Tämän vuosi tarvittaisiin useiden keittiöiden toimintaverkosto, joka suuntautuu alueellisen ruokatuotannon lisäämiseen. Horisontaalinen yhteistyö luo hyvän mahdollisuuden alueella toimivien keittiöiden yhteistyön kehittämiseen joustavasti. Lapin läänissä olisi tärkeää huomioida kunkin kunnan erityistarpeet, jotta yhteistoimintaa voidaan jalostaa sopivaksi kuntakohtaisesti.
Kirjoittajat:
Merja Ahola Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö
Sini Yli-Suvanto projektisuunnittelija GRUDE -hanke, Lapin AMK
Aiheesta lisää GRUDE hankkeen ”Vihreää lisäpotkua kuntiin” -webinaarissa 28.4.2020 klo 12 alkaen. Sodankylän kunnan kehittämisjohtaja Jukka Lokka kertoo webinaarissamme Sodankylän kunnan kokemuksista lähiruoan hyödyntämisestä julkisessa keittiössä.