Webinaarilla lisäpotkua kuntien vihreään talouteen

Korona ravistelee elinkeinoja kovalla otteella. Osalla yrityksistä on täysin pudonnut pohja pois toiminnalta ja käytännössä kaikilla aloilla on ainakin jollain tavalla täytynyt sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Myös hankemaailmassa korona on laittanut tämän kevään työsuunnitelmat uusiksi, mutta tietotyössä monia asioita voidaan siirtää virtuaalisesti toteutettavaksi, mikä antaa mahdollisuuksia toimia näissä olosuhteissa. Siirsimme GRUDE -hankkeemme vihreän talouden tiedonvälitykseen liittyvän työpajan toteutettavaksi etäyhteydellä, kun varmistui, että keväällä ei voida järjestää fyysisiä tapahtumia. Totesimme, että tavoitteemme välittää tietoa vihreän talouden mahdollisuuksista ja samalla tuottaa hankkeelle tietoa vihreän talouden kehityksen pullonkauloista on mahdollista saavuttaa myös verkkototeutuksena.

Kuva 1. GRUDE -hankkeen toimenpiteitä vihreän talouden edistämiseksi

Webinaari sisälsi lyhyen johdannon, jolla projektipäällikkö Reeta Sipola pohjusti tulevia asiantuntijapuheenvuoroja avaamalla vihreän talouden käsitettä ja kertomalla GRUDE -hankkeen tavoitteista. Puheenvuoroja ryhmittämään ja pohdintaa herättämään oli valmisteltu yleisölle esitettäviä kysymyksiä, joita webinaarin puheenjohtaja Maarit Timonen esitti puheenvuorojen välillä.

Kuva 2. Yleisö vastasi mitä vihreä talous heidän mielestään tarkoittaa.

Tieto vihreästä taloudesta lisääntyi

Webinaarimme ensimmäinen vierailijapuheenvuoro oli Sitran Kiertotalous -avainalueen vetäjän, Kari Herlevin alustus Vihreästä taloudesta sekä Suomen valtakunnallisena että maailmanlaajuisena ilmiönä. Verkossa järjestetty tapahtuma antoi meille erinomaisen mahdollisuuden saada valtakunnan tason asiantuntija puhujaksi. Fyysiseen, suhteellisen pienen yleisömäärän alueelliseen seminaariin on usein hankala saada nimekkäitä puhujia, webinaarissa osallistumiskynnys on myös esiintyjille pienempi.

Kuva 3. Yleisöltä kysyttiin vihreän kasvun toteutumista estäviä tekijöitä

Herlevi kertoi Suomen kansallisista kiertotaloustavoitteista ja painotti, että paljon täytyy vielä tehdä työtä materiaalien säilyttämiseksi kierrossa ja tuotantopäästöjen vähentämiseksi. Yleisöltä kysyttiin vihreän kasvun toteutumisen esteistä. Puheenjohtaja nosti sanapilvestä esiin tiedon puutteen. Kari Herlevi vastasi, että hän uskoo tietoa kyllä olevan riittävästi saatavilla, mutta oikea ja ajankohtainen tieto ei välttämättä tavoita tiedon tarvitsijaa.

Katso Kari Herlevin esitys tästä linkistä

Toisena puhujana saimme kuulla Iin kunnan energia-asiantuntija Kari Mannista. Kari toi webinaariin Pohjois-Suomalaisen esimerkin Iin kunnassa tehdyistä onnistuneista energiaratkaisuista, joihin kuulijoilla oli helppo samaistua Iin maantieteellisen sijainnin ja asukastiheyden perusteella. Yleisöltä kysyttiin, mikä estää Iin toimintamallin kopioimisen muihin kuntiin ja asenteiden merkitys nousi esiin vastauksissa. Puheenjohtaja kysyi, millä iiläinen asenne energia-asioiden edistämiseksi on saatu aikaiseksi. Kari Manninen vastasi, että rohkeus ja osallistaminen ovat olleet avainasemassa vihreän talouden toimintamallien edistämisessä.

Katso Kari Mannisen esitys tästä linkistä

Kuva 4. Miksei Iin toimintamallia voi kopioida muihin kuntiin?

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha Laitila Joensuusta kertoi meille metsäenergian hankinnan ja käytön merkityksestä energiantuotannolle ja työllisyydelle. Hän painotti esityksessään kustannustekijöiden merkitystä metsäenergian käytön lisäämisessä. Yleisöltä kysyttiin, mikä estää pöhinän Lapin pöpeliköissä. Puheenjohtaja nosti alustajalle sanapilvestä kysymyksen, mitä metsäenergian tukijärjestelmille pitäisi tehdä, jotta metsäenergian käyttö tehostuisi. Juha Laitila vastasi, että tukijärjestelmän ennustettavuuden helpottuminen vakiinnuttaisi metsäenergian toimitusketjujen toimintaa ja sitä myötä metsäenergian käyttö lisääntyisi ja tehostuisi.

Katso Juha Laitilan esitys tästä linkistä

Kuva 5. Yleisöltä kysyttiin, mikä estää pöhinän Lapin pöpeliköissä

Viimeisenä asiantuntijana kuultiin Sodankylän kehittämisjohtaja Jukka Lokkaa. Hänen aiheenaan oli lähiruoan käytön lisääminen julkisissa keittiöissä. Jukka esitteli Sodankylässä hanketoiminnan kautta kehitettyä ja käynnistettyä toimintamallia keskuskeittiövetoisesta ruokapalvelutuotannosta, jossa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan paikallisia raaka-aineita. Yleisöltä kysyttiin esteitä Sodankylän toimintamallin kopioimiseen muissa kunnissa, josta syntyneestä sanapilvestä puheenjohtaja nosti Jukalle kysymyksen keinoista tahtotilaan vaikuttamiseksi kunnissa. Jukka vastasi, että tiedon lisääminen ja kustannuslaskentaan perustuvien perusteluiden esittäminen ovat avainasemassa päätöksentekoon vaikutettaessa. Kokonaiskustannnukset eivät välttämättä nouse, vaikka ruokapalvelut tuotetaan paikallisia raaka-aineita hyödyntäen.

Katso Jukka Lokan esitys tästä linkistä

Kuva 6. Esteitä Sodankylän julkisen kilpailutuksen toimintamallin kopioinnille

Hyvät käytännöt talteen

GRUDEn kannalta toteutus oli onnistunut: webinaariin osallistuneet olivat toteutukseen tyytyväisiä ja arvioivat tietämyksensä vihreästä taloudesta lisääntyneen. Jokaisen asiantuntijavieraan aiheesta olisi voinut jörjestää koko päivän tapahtuman, mutta tämän tilaisuuden tavoitteina oli avata näkymiä vihreän talouden mahdollisuuksille ja luoda myönteistä asennetta. Tavoitteet saavutettin hyvin tiiviiden esittelyjen kautta. Saimme myös hyvin kommentteja kehityksen pullonkauloihin ja toiveita tulevien tilaisuuksien teemoista jatkosuunnittelua varten. Tämänkertainen webinaarimme toimi johdantona vihreään talouteen ja sen tavoitteena oli ennen kaikkea herättää kiinnostusta ja luoda pohjaa tulevalle verkostomaiselle työskentelylle.

Kuva 7. Osallistujat kokivat webinaarin lisänneen tietämystään vihreästä kasvusta ja kiertotaloudesta.

Realistisesti arvioiden tavoitimme verkkototeutuksella enemmän osallistujia kuin järjestämällä fyysisen tilaisuuden. Etäosallistuminen mahdollisti erityisesti keskeisen kohderyhmämme, kiireisten julkisen sektorin edustajien osallistumisen. Parin tunnin etätapahtuma on helpompi saada mahtumaan kalenteriin kuin koko päivän varaaminen matkustamiseen. Tilaisuus myös tallennettiin ja ilmoittautuneille toimitettiin linkit tallenteeseen ja aineistoihin, joten esiteltyihin hyviin käytäntöihin on mahdollista perehtyä tarkemmin. Riippumattomuus ajasta ja paikasta on webinaarina toteutetun tilaisuuden vahvuus. Tapahtumien siirtäminen etätoteutukseen on pieni käytännön esimerkki vihreästä taloudesta. Toteutumatta jääneet puhujien ja yleisän matkustamisen päästöt vähentävät ympäristökuormitusta ja saadaan resurssitehokkaasti puhujiksi asiantuntijoita, jota eivät ehtisi matkustaa paikalle.

Korona on kiistatta suuri isku taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille, ja on iskenyt eri aloihin hyvin epätasa-arvoisesti piittaamatta siitä, kuinka vastuullisesti asiat on yrityksissä hoidettu. Luonto on kuitenkin osoittanut elpymisen merkkejä nyt, kun ympäristökuormitus on merkittävästi vähentynyt. Olemme saaneet lukea uutisista esimerkiksi Aasian kaupunkien ilmanlaadun paranemisesta ja Himalajan vuoriston näkymisestä jälleen Intiaan.

Jotta tästä kriisistä koituisi myös jotain hyvää, tämän poikkeustilan tulisi saada meidät pohtimaan, missä asioissa on syytä palata vanhaan ja mitä asioita voisime jatkossakin tehdä toisin. Vihreässä taloudessa on kyse juuri tästä tasapainon etsimisestä talouden, hyvinvoinnin ja luonnon kesken.

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Pohjoisen tekijät -blogissa 15.5.2020.

Metsätalousinsinööri (YAMK) Kalle Santala ja Agrologi (YAMK) Reeta Sipola työskentelevät Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Kirjallisuutta:

Santala, K. & Sipola, R. 2020. Verkkotyöpajassa vara parempi. Lumen Lapin Ammattikorkeakoulun verkkolehti 2/2020 https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2020/04/15/verkkotyopajassa-vara-parempi/

Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta. YLE Uutiset 18.4.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11308211

Päästöt laskevat nyt ryminällä, mutta onko koronavirus hyvä uutinen ilmastonmuutoksen kannalta? Päinvastoin, sanoo tutkija: ”Tämä on pelottava oppitunti” YLE Uutiset 29.3.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11279055