Ympäristötietoisen kansalaisen ostopäätökset ovat kestäviä
Sitran tulevaisuuden megatrendit -kortit johdattivat työpajaosallistujat keskustelemaan arktisen bioenergian ja megatrendin eri näkökulmista.
Väestön keskittyminen harvoille alueille -megatrendi innosti ryhmän pohtimaan pohjoisten harvaanasuttujen alueiden nykytilannetta. Väestön keskittyessä muutamiin isompiin kasvukeskuksiin, muiden alueiden väestömäärä vähenee ja senioriväestön määrä kasvaa. Miten nuoret saataisiin pysymään näillä alueilla? Miten turvataan vaadittujen peruspalveluiden saatavuus niin perheille kuin ikääntyvälle väestölle? Samanaikisesti alueilla haastetaan aluetalouden ja yrittäjyyden elinvoimaisuus. Tulevaisuuden päätöksenteossa vaaditaan elintärkeitä päätöksiä, joilla tuetaan ja ylläpidetään niin alueellista kuin paikallistaloutta.
Kansainvälisyys vastaan kansallisuus sekä ylikulutus ja resurssien vaihteleva saatavuus -megatrendit johti ryhmän toteamaan esimerkiksi sen, että matkailuala on Suomessa hyvin riippuvainen ulkomaisista matkailijoista ja kansainvälisen matkailun mahdollistavasta logistiikasta, kuten lentoyhteyksistä. Samaan aikaan, kun luodaan kansainvälisiä yhteyksiä ja solmitaan kansainvälisiä sopimuksia, tulisi luoda uudenlaisia liiketoimintamalleja tukemaan paikallista yrittäjyyttä ja paikallistuotantoa. Laajemmassa mittakaavassa kaikessa tuotteiden ja palveluiden tuotannossa tulisi lähteä kiertotalouden periaatteista. Tuotteiden elinkaariajattelu ja kestävä palvelumuotoilu huomioi kaikki kaaren osat. Jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa tulee varmistaa niiden kierrätettävyys. Hävikki tulee minimoida ja hyödyntää.
Millainen on vastuullinen kuluttaja? Millaista on vastuullinen paikallinen liiketoiminta? entäpä vastuullinen globaali liiketoiminta? Työpajan ryhmän keskusteluissa syntyi ”ympäristötietoinen kansalainen”, joka huomioi kulutuspäätöksissään kierrätyksen ja välttää tarpeettomia hankintoja ja ylikuluttamista. Ympäristötietoinen kansalainen toimii vastuullisesti tehden energiaa säästäviä valintoja, jotka vaikuttavat myönteisesti ympäristön tilaan. Energiantuotannosta keskusteltaessa ryhmä tiedosti, ettei kaikki uusiutuva energian tuotanto ole aina kestävää energian tuotantoa. Fossiilisten polttoaineiden huvetessa, on itsestään selvää käyttää uusiutuvia energian lähteitä, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa. Energiratkaisuissa kysymys ei kuitenkaan ole ainostaan energian lähteistä vaan vielä enemmän huomiota tulisi kiinnittää energian kulutukseen. Nyt esiin astuu jälleen ympäristötietoinen kansalaisemme, unohtamatta alueellisia ja paikallisia päätöksentekijöitä ja yrityksiä. Pieniä haasteita voidaan ratkaista paikallisesti muistaen samalla, että minkään resurssien suunnittelematon kulutus ja ylikulutus ei ole kestävä ratkaisu.
Työn muuttuvat rakenteet -megatrendi nosti ryhmän keskusteluun yksilöstä lähtevät päätökset ja mahdollisuudet. Korona -pandemia on pakottanut kansalaiset opiskelemaan, työskentemään ja hoitamaan sosiaaliseen kanssakäymisen rajoitetusti ja etäyhteyksin. Uusi normaali on myös mahdollisuus. Työn tekeminen ja opiskelu ei ole enää paikkasidonnaista, vaan niitä voi tehdä etäyhteyksien avulla. Näin voidaan ajatella säästettävän myös energiaa, polttoaineita ja ympäristöä. Uusista teknologisista ratkaisuista, kuten nopeista nettiyhteyksistä harvaan asutuilla alueilla tulee itseisarvo, joka mahdollistaa tehokkaan työskentelyn. Uudet teknologiat ovat elintärkeitä myös ruoan ja energian tuotannossa. Oma, tuonnista riippumaton tuotanto, on edellytys globaaleista haasteista selviämiseen, mutta myös aluetalouden elinvoimaisuuden säilyttämisen näkökulmasta. Se, että arvo säilyy pienillä alueilla, vaikuttaa kokonaisvaltaisesti alueiden eri ikäluokkien asukkaisiin. Kukoistava aluetalous ja menestyvät yritykset mahdollistavat peruspalveluiden tuotannon kaikille.
Artkkelin tuotti työpajaryhmän 3 fasilitoijien puolesta hankkeen viestintävastaava Sini Yli-Suvanto. Työpajan fasilitoijat:
Amanda Mannervik, STRUKTURUM, Ruotsi
Satu Ervasti, Luonnonvarakeskus, Suomi
Sini Yli-Suvanto, Lapin ammattikorkeakoulu, Suomi