Biokaasuntuotannon hyödyt odottavat Lapissa vielä toteutumistaan. Valtiovallalla on tahtoa biokaasun edistämiseksi, alalla on referenssejä omaavia kotimaisia biokaasulaitosvalmistajia ja tutkimustietoakin on. Missä siis vielä mättää? Miksei kentällä jo tapahdu?
Vastaus on alan ihmisille jo hyvin tuttu, kannattavuus. Energiaa ja väkilannoitteita saa käypään hintaan markkinoilta ja lannoitteet vieläpä helposti varastoitavassa ja levitettävässä tiiviissä muodossa. Käytössä oleva fossiilisiin energia- ja ravinnevarantoihin pohjautuva lineaarinen järjestelmä ei kuitenkaan ole kestävyyden kannalta aina paras vaihtoehto. Kiertotalouden keinoin paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen parantaisi energia- ja ravinneomavaraisuutta. Vaikutukset tuntuisivat aluetaloudessa ja parantaisivat osaltaan yhteisöjen elinvoimaisuutta. Hajautetun energian tuotannon positiiviset vaikutukset onkin tärkeä nähdä hieman totuttua kokonaisvaltaisemmin.
Ekologisessa kestävyydessä biokaasulla onkin tunnetusti hyvä tilanne, pystytäänhän menetelmällä hyödyntämään jäteperäisiä materiaaleja, tuottamaan niistä uusiutuvaa energiaa ja samanaikaisesti hyödyntämään arvokkaat ravinteet. Biokaasuteknologia sopiikin erityisen hyvin hajautettuun energiantuotantoon maaseudulla, koska siellä kiertää jo nyt orgaanista ravinnepitoista materiaalia, kuten lantaa. Myös erilaiset paikallisesti muodostuvat sivuvirrat voitaisiin hyödyntää lantaa käsittelevän biokaasuprosessin lisäsyötteenä, mikä nostaisi energiantuottoa sekä mahdollistaisi hajallaan muodostuvien sivuvirtojen hyötykäytön. Lapin alueelle tyypillisiä sivuvirtoja ovat esimerkiksi kasvisten prosessoinnin ja poroteurastuksen sivuvirrat sekä kalasatamien ja kasvatuslaitosten sivutuotteet. Sivuvirtojen lisäsyötteenä käytön haasteena on kuitenkin mm. kausittainen muodostuminen, mikä on mikrobiprosessille haastavaa.
GRUDE – Green Rural Economy ja Maatilat biokaasun tuottajina Lapissa hankkeet järjestivät perjantaina 4.12.2020 maatilojen biokaasuntuotantoa käsittelevän webinaarin, jossa puheenvuoronsa saivat niin Maa- ja metsätalousministeriön, laitostoimittajien kuin tutkimuksenkin edustajat. Webinaarin aiheet biokaasuohjelman toteutus ja biokaasun mahdollisuudet maatilamittakaavassa olivat hyvin ajankohtaisia, uutisoihan myös Yle biokaasualan kannattavuuden haasteista heti seuraavalla viikolla 7.12. (https://yle.fi/uutiset/3-11664019).
Hyvänä esimerkkinä paikallisia raaka-aineita käyttävästä ja positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia luovasta konseptista on Palopuron agroekologinen symbioosi Hyvinkäällä. Laitos hyödyntää paikallisia viherlannoitusnurmia ja lantoja, tuottaa mädätettä lannoitteeksi maatiloille ja liikennekaasua autoilijoille. Laitoksen pääomistajana on alueellinen energiayhtiö Nivos-energia. Paikallisen energiayrityksen ja maatilan yhteistyö tuo ratkaisun erityisesti vaadittavaan investointipääomaan, joka usein on se merkittävin pullonkaula. Myös erilaiset tuet ovat yleensä välttämättömiä, jotta uudet energiajärjestelmät saavat jalansijaa. Webinaarin keskusteluissa laitosvalmistajien piiristä nousi vahva toive tukipolitiikan vakiinnuttamiseksi. Yrittäjät saattavat ajautua lykkäämään investointipäätöksiään odotellessaan tietoa uusista tuki-instrumenteista tai tukitasojen nousuista, vaikka investointitukien parantaminen toki otetaan innolla vastaan koko alalla. Kansallisessa biokaasuohjelmassa ovatkin nyt mukana toimet myös pienten biokaasulaitosten kannattavuuden parantamiseksi, ja investointituen rahoitusosuuden nostoa on väläytelty. Konkreettisena ja todennäköisenä edistyksenä biokaasualalle on pian lausuntokierrokselle lähtevä ehdotus metaanin sisällyttämisestä jakeluvelvoitteen piiriin.
Draivia todella tuntui webinaarissa olevan, koska aikataulu venyi aktiivisen keskustelun ja ideoinnin myötä. Esitysten välillä syntyneissä polveilevissa keskusteluissa syntyi monta uutta hanke- ja kehittämisaihiota Lapin biokaasutuotannon edistämiseksi, eli webinaariantia parhaimmillaan!
Webinaarin esitykset ovat saatavilla GRUDE-hankkeen nettisivujen materiaalikirjastosta (https://www.grudeproject.eu/fi/kirjasto/#tiedotuskampanjat).
Artikkelin kirjoittajat Satu Ervasti, Erika Winquist ja Elina Tampio ovat Luonnonvaraskeskuksen tutkijoita ja vastasivat Biokaasudraivia Lappiin webinaarin järjestämisestä.