Tämä artikkeli on tiivistelmä jutusta, joka on kirjoitettu Lapin AMK:n LUMEN verkkolehteä varten. Voit lukea artikkelin kokonaisuudessaan täältä.
Yllä oleva GRUDE-hankkeen tiedonvälityksen tueksi piirretty ’kestävän vihreän talouden yhteisön’ ”unelmakuva” avaa visuaalisesti, miten vihreä talous voi paikallisyhteisöissä konkretisoitua. Unelmakuva ei ole kuva mistään nykyisin olemassa olevasta yhteisöstä, mutta se antaa käytettävissä oleviin luonnonvaroihin pohjautuvia esimerkkimalleja. Ratkaisujen toteutumiseen vaikuttavat luonnonvarojen lisäksi esimerkiksi käytettävissä oleva osaaminen ja päätöksentekijöiden halu siirtyä vihreään talouteen. Kuvan yhteyteen on avattu muutamia kuvasta löytyviä vihreän talouden toimintamalleja esimerkinomaisesti.
Esimerkki 1.
Yhteisö tuottaa osaajia paikallisten metsävarojen hyödyntämiseksi energiantuotannossa. Biopolttoaine hyödynnetään paikallisella keskitetyllä voimalaitoksella, joka tuottaa lämpöä ja mahdollisesti sähköä yhteisön tarpeisiin. Vaihtoehtoisesti raaka-aine voidaan käyttää pienvoimaloissa, jotka tarjoavat hajautetun energiantuotannon ratkaisuja isommille kiinteistöille. Voimalaitosten tuhkasivuvirta hyödynnetään metsien lannoitteena. Tuotot ja verotulot jäävät paikallistalouteen. Samalla energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus paranevat, fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee sekä varsinaisen energianlähteen osalta että logistiikan päästöjen osalta.
Esimerkki 2.
Paikallinen maanviljelijä tuottaa lähiruokaa myytäväksi marketissa ja hyödynnettäväksi julkisissa ateriapalveluissa. Riippuen maatilasta se voi vastaanottaa yhteisön tuottaman biojätteen ja hyödyntää sen biokaasuntuotannossa. Maanviljelijä työllistää samalla muita paikallisia, tulot ja verot jäävät paikallistalouteen. Logistiikasta aiheutuvat päästöt pienentyvät ja omavaraisuus paranee.
Esimerkki 3.
Paikallinen ammattikalastaja kalastaa keskuskeittiöiden tarpeisiin ja marketissa myytäväksi paikallista järvikalaa. Kalastaja voi itsensä lisäksi työllistää muita yhteisön jäseniä, jolloin työllisyys ja yhteisön verokertymä paranevat. Kalastus voi lisäksi esimerkiksi kohentaa vesistön tilaa ja luoda puitteita vesistömatkailulle. Omavaraisuus ruuantuotannossa paranee ja logistiikasta aiheutuvat päästöt vähenevät.
Esimerkki 4.
Yhteisön rakenteet sijoitetaan siten, että liikkuminen on mahdollista ilman yksityisautoilua. Samalla keskitettyjen lämmitysenergiatuotantoratkaisujen kannattavuus kohenee, jätehuolto tehostuu ja ihmisten kohtaamismahdollisuudet paranevat. Liikenteestä aiheutuvat päästöt vähenevät ja yhteisöllisyys lisääntyy. Matkailu voi hyötyä vähähiilisyyden tuomasta imagosta.
Kirjoittajat:
Kalle Santala, metsätalousinsinööri (YAMK), tuntiopettaja, projektisuunnittelija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin AMK
Reeta Sipola, agrologi (YAMK), projektipäällikkö, Tulevaisuuden biotalous, Lapin AMK