Grude-, VähäC- ja Väppi-hankkeiden yhdessä järjestämään webinaariin koottu vaikuttava asiantuntijakaarti kertoi näkemyksiään vihreän yritystoiminnan haasteista ja mahdollisuuksista. Lue tästä jutusta tapahtuman parhaat palat!
Yritykset – osa ongelmaa vai ratkaisua?
Tilaisuuden ensimmäinen asiantuntijavieras, Petteri Lillberg Demos Helsinki Oy:sta, johdatteli osallistujat aiheeseen avaamalla yritysten keskeistä roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Yleisessä keskustelussa kapitalistinen markkinatalous nähdään usein syypäänä maapallon raaka-ainevarojen kohtuuttomaan kuluttamiseen. Viime vuosien aikana yritysmaailmassa on kuitenkin herätty toimiin ympäristövastuullisen toiminnan puolesta, sillä yritysten ja brändien arvonnousun on huomattu olevan yhä vahvemmin sidoksissa niiden kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia.
Avainasemassa yritysten ympäristövastuullisessa toiminnassa on oman hiilijalanjäljen minimoinnin lisäksi hiilikädenjäljen maksimointi. Hiilikädenjäljen käsitteellä viitataan laajempaan toimintaan kuluttajien päästöjen vähentämiseksi. Yrityksen tulisi siis suunnata osaamista ja resursseja arvovaikuttamiseen ja auttaa asiakkaitaan tekemään vihreämpiä valintoja.
Miten Ii rakensi ilmastosta alustan yrittäjille ja yrittelijäisyydelle?
Noora Huotari Iin Micropolis Oy:sta kertoi, kuinka Iissä vihreä talous valittiin kunnan strategian keskiöön jo kymmenisen vuotta sitten. Nooran mukaan keskeinen edellytys ympäristötyön onnistumiselle on ollut kaiken ikäisten kuntalaisten osallistaminen toimintaan. Yhteinen tekeminen onkin tuonut kunnalle runsaasti positiivista näkyvyyttä ulkomaita myöten (ks. esim. BBC: Ii – The Greenest Town in Europe), mikä puolestaan on sitouttanut ja kannustanut kuntalaisia jatkamaan työtä ympäristön puolesta.
Myös Iissä yritysten rooli nähdään ympäristövastuullisuuden kannalta olennaisen tärkeänä. Kunta onkin lanseerannut Paikallista-merkin, jonka käyttöön saadakseen yrityksen on sitouduttava hyödyntämään resursseja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä vähentämään hiilidioksidipäästöjä.
Tähän mennessä vihreään talouteen siirtyminen on tuonut kunnalle muun muassa kymmeniä pysyviä työpaikkoja, uutta yritystoimintaa, yli 200 miljoonan euron arvosta investointeja, verotuloja uusista vesi- ja tuulivoimalaitoksista, merkittäviä säästöjä kiinteistöistä sekä kuntaimagon nousun myötä matkailukysynnän kasvua.
Tapaus Pyhätunturi Oy – Tavoitteena maailman puhtain hiihtokeskus
Esimerkkejä ympäristötyöhön paneutuneista yrityksistä löytyy onneksi jo Lapistakin: webinaarissa esille nousi Pyhä ja Ruka tuntureiden ympäristötyö. Tilaisuuden fasilitaattori Tuuli Kaskinen haastatteli aiheesta Jusu Toivosta, Pyhätunturi Oy:n kehitysjohtajaa.
Toivonen kertoo, että Pyhän ja Rukan hiihtokeskuksissa alettiin kiinnittää huomiota ympäristön suojeluun jo 90-luvulla. Vuonna 2008 asetettiin tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2020 mennessä, mikä kuitenkin saavutettiin jo vuonna 2011 – yhdeksän vuotta aiottua aikaisemmin. Tänä päivänä hiihtokeskukset Pyhällä ja Rukalla toimivat niin sanotulla Ski In Ski Out -periaatteella, mikä tarkoittaa, että majoitus ja muut hiihtokeskuksen palvelut sijaitsevat kävely- tai hiihtomatkan päässä toisistaan. Energiatehokkuus ja kompaktius ovat ylipäätään keskeisiä teemoja uusien investointien ja rakentamisen suunnittelussa hiihtokeskusten alueella.
Pyhätunturi Oy:n tapauksessa yrityksen johto on alusta asti nähnyt ympäristön suojelun tärkeänä arvona ja etsinyt ympäristöä huomioivia ratkaisuja toiminnassaan. Haasteitakin matkan varrelle on kuitenkin mahtunut. Ympäristötyötä yrityksessä ovat hidastaneet muun muassa muutosvastarinta sekä vaikeus löytää samoilla periaatteilla toimivia sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita. Toivosen mukaan myös kunnalta kaivattaisiin enemmän tukea ympäristöystävällisten ratkaisujen toteuttamiseen.
Tästä huolimatta Toivonen painottaa, ettei ympäristövastuullinen toiminta ole niin vaikeaa ja kallista kuin mitä usein ajatellaan. Lisäksi ympäristön suojelu tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia bisneksen kannalta. Pienen yrityksen tapauksessa Toivonen suosittelee liikkeelle lähtemistä pienin askelin: esimerkiksi huolehtimalla, että yrityksen käyttämä sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla.
Vihreästä taloudesta uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle
Webinaarin päätöspuheenvuorossa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies yhdisti paikallisen tason ympäristötoimet laajempaan, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kontekstiin.
Häkämies viittasi tutkimukseen, joka selvitti yritysten asenteita ilmastonmuutosta kohtaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ilmastonmuutos nähtiin riskinä liiketoiminnalle. Yrityksissä oltiin huolissaan esimerkiksi luonnonkatastrofien vaikutuksesta logistiikkaketjuihin sekä tuotannon siirtymisestä maihin, joissa ympäristöarvoja ei oteta huomioon samalla tavalla kuin Suomessa.
Ilmastoasiat vaativatkin toimia yrityksiltä ympäri maailmaa ja alasta riippumatta. Asiakkaat ja rahoittajat ovat alkaneet odottaa yrityksiltä ympäristövastuullisuutta sekä konkreettisia toimia ympäristön suojelemiseksi. Tätä kautta ilmastonmuutos tarjoaa suomalaisille yrityksille monia mahdollisuuksia, sillä jo tänä päivänä Suomi on yksi maailman johtavia puhtaan teknologian maita, jonka innovaatiot auttavat vähentämään negatiivisia ympäristövaikutuksia myös rajojemme ulkopuolella.
Tällä hetkellä Suomen suurimpia kansallisia haasteita ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat Häkämiehen mukaan liikenne ja maatalous. Tulevaisuuden ilmastoratkaisuina taas näyttäytyvät päästökauppa, yhteiskunnan sähköistyminen (mikä vähentää päästöjä myös muilla yhteiskunnan sektoreilla) sekä maa- ja metsätalouden hiilinielujen kasvattaminen ja ylläpitäminen. Samoin vetytalouden innovaatiot tarjoavat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Keskustelun antia: mitkä ovat ympäristönsuojelun lähtökohdat lappilaisissa yrityksissä?
Tilaisuuden osallistujia kannustettiin osallistumaan aktiivisesti keskusteluun sekä itse tilaisuudessa että järjestävien hankkeiden somekanavilla. Tarkoituksena oli kerätä osallistujilta kokemuksia ja kommentteja vihreän talouden edistämisestä yrityskentällä. Osallistujilta kuultiinkin ajatuksia muun muassa yritysklustereiden tärkeydestä, hiilikädenjäljen tiedostamisesta sekä laskentamenetelmien kehittämistarpeesta. Keskustelussa todettiin myös, että kuntien olisi tehtävä – Iin esimerkkiä seuraten – strateginen linjaus ilmastoasioiden eteenpäin viemiseksi.
Tilaisuuden lopuksi jokainen asiantuntija tiivisti yhden tärkeän neuvon ympäristövastuullisuuteen lappilaisille pienyrityksille:
- Jyri Häkämies: Verkostoidu muiden yritysten kanssa ja toimi asiakaslähtöisesti.
- Noora Huotari: Tuo ylpeästi esille yrityksen pienetkin ympäristöteot ja tartu rohkeasti kritiikkiin ja kehitysehdotuksiin.
- Jusu Toivonen: Selvitä sähkösopimuksen muuttaminen uusiutuvaan energiaan sekä tarvittaessa päästökaupan tarjoamat mahdollisuudet (apua löytyy esim. https://nordicoffset.fi/).
- Petteri Lillberg: Kuuntele asiakkaan tarpeita ja uskalla hinnoitella tuotteesi/palvelusi riittävän korkealle.
Kirjoittaja:
Henna Kukkonen, Lapin ammattikorkeakoulu