Energiatrilemma kuvaa energian saatavuuden, hinnan ja ympäristövaikutusten tasapainoa. Trilemma on käsitteenä talouspoliittinen ja tarkoittaa rajoitetta, joka on ymmärretty empirian vaikutuksesta. Selkokielisesti sanottuna; oppi, joka on tullut kantapään kautta. Torstaina 24. helmikuuta 2022 Venäjän presidentti Vladimir Putin käynnisti provosoimattoman hyökkäyksen Ukrainaan ja siinä sivussa tuli määritelleeksi uudelleen energiatrilemman näkökulmat. Se, mitä keskiviikkona pidettiin kestävänä, toimitusvarmana ja kilpailukykyisenä, oli perjantaihin mennessä muuttunut epäeettiseksi, epävarmaksi ja epäinhimillisen sotakoneiston taloudelliseksi tueksi.
Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola totesi 16.2.2022 Arktista bioenergiaa webinaarissa arktisella alueella energian huolto- ja toimitusvarmuuden olevan energiatrilemman osa-alueista tärkeimpiä ja niiden jääneen vähemmälle huomiolle, koska ne ovat olleet hyviä. Peltola muistutti puheenvuorossaan, etteivät ne säily itsestään.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän Energiauutisten kolumnissa 26.2.2022 Leskelä rauhoittelee keskustelua Suomen Venäjän energiariippuvuudesta toteamalla, että vaikka jopa 60 prosenttia Suomeen tuotavasta energiasta on tullut Venäjältä, Suomi ei ole siitä riippuvainen. Leskinen avaa kolumnissaan väitteensä perusteet ja kuvaa energianhankintamme monipuolisuutta, mikä auki kirjoitettuna kieltämättä käy järkeen ja rauhoittaa.
Eurooppa on irtikytkeytymässä Venäjästä energiamarkkinoilla nopeammin, kuin Putin ehtii sanoa ”erikoisoperaatio”. Vielä irtikytkeytymistä ei ole kyetty toteuttamaan. Professori Simon Johnsonin twiittasi 4. maaliskuuta 2022 Venäjän kokonaisviennin olevan 1,1 miljardia dollaria päivässä ja viennin kasvaneen hyökkäyksestä huolimatta. Kyseessä saattaa olla hetkellinen piikki, joka syntyy energiavarastojen täyttämisestä, ennen kuin kaupasta Venäjän kanssa tuli eettisesti täysin hyväksymätöntä. YLEn toimittaja Mika Mäkeläinen mainitsee Johnsonin twiitin taustalla olevat laskelmat ja päättelee, että energiaostot rahoittavat siis Venäjää – ja epäsuorasti sen sotaa – sadoilla miljoonilla euroilla joka päivä. Suomen halu irtikytkeytyä energiakaupoista Venäjän kanssa on täysin ymmärrettävä paitsi eettisistä, myös puolustuspoliittisista syistä.
Tilanteessa on bioenergiayrittäjille hienoinen hopeareunus, eikä kyse ole tilanteen hyödyntämisestä. Bioenergia pystyy tarjoamaan toimitus- ja huoltovarmuutta sekä hajauttamaan lämmöntuotantoa siten, ettei verkosto ole kovinkaan yksinkertaisesti haavoitettavissa. Juuri nyt bioenergian tulee tarttua tilanteen esittämään haasteeseen ja ryhtyä kansallissankariksi, joka auttaa kuntia vahvistamaan huoltovarmuuttaan ja tuottamaan turvaa, jota jokainen kuntalainen varmasti kaipaa.
Kirjoittajat:
Henri Helander, Leena Imppu, Anu Kuusela ja Mervi Ukkonen
Lapin AMK:n Kestävän tuotannon kehittäminen -koulutusohjelman YAMK-opiskelijat
Lähteet:
Johnson, S. 2022. Twiit. Viitattu: 5.3.2022. https://twitter.com/baselinescene/status/1499550089773203457
Leskelä, J. 2022. Ukraina, Venäjä, energia ja Suomi. Kolumni, Energia uutiset verkkojulkaisu. Viitattu: 5.3.2022. https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/kolumnit/ukraina-venaja-energia-ja-suomi.html
Mäkeläinen, M. 2022. Analyysi: Me rahoitamme Venäjän sotaa öljy- ja kaasukaupalla -sille halutaan nyt nopeaa loppua. YLE, Uutiset. Viitattu: 5.3.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12345276
Peltola, V. 2022. Arktista bioenergiaa webinaari 16.2.2022. Viitattu: 5.3.2022. https://www.youtube.com/watch?v=uUNi2cgAvE4