Kotimainen kala on haluttua lähiruokaa
Lähiruokanäkökulmasta arktisella alueella kasvavan kotimaisen kalan hyödyntämisessä on todella monia mahdollisuuksia. Länsi-Lapin suurin järvi ja Tornionjoen vesistöön kuuluva puhdasvetinen ja luonnontilainen Miekojärvi on puolestaan kuuluisa saaliskaloistaan, joista halutuin on maailman pohjoisin luonnossa lisääntyvä kuha.
Voimmekin aidosti olla ylpeitä kotimaisesta, puhtaasta ja erinomaisilla ravintoarvoilla varustetusta kalasta, jonka soisi saavan ansaitsemaansa tunnustusta myös maailmalla. Suurtalouskeittiöiden lisäksi kotimaan matkailu- ja ravintolatoiminta antaa loistavan väylän tuoda kotimaista kalaa paikallisten ravintoloiden lautasille.
Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Inarin Kultahovin ravintola Aanaar, josta on upeat näkymät Juutuanjoelle. Aanaar noudattaa lähiruokaa luonnosta -filosofiaa ja valmistaa siian ja punalihaisten kalojen lisäksi ruokaa myös vähempiarvoisista kaloista. Paikallisen, puhtaissa olosuhteissa kasvaneen ja kestävästi kalastetun kalan käyttö näkyy sekä asiakkaiden että alan toimijoiden antamana arvostuksena.
Kotimainen kala ja sen hyödyntäminen on kuitenkin edelleen kaukana potentiaalistaan. Suomi on tuhansien järvien maa ja kotimaista kalaa riittäisi, kunhan olisi ottajia. Onkin hieman erikoista, että maassa, jossa on paljon vesistöjä ja erittäin laadukkaita kaloja saaliiksi, syödään enemmän tuontikalaa kuin kotimaista läheltä pyydettyä kalaa.
Asia on tärkeä Suomelle ja suomalaisille ja se onkin tunnistettu valtiojohtoa myöten. Sanna Marinin hallitus on edellyttänyt hallitusohjelmassaan maa- ja metsätalousministeriötä laatimaan kotimaisen kalan edistämisohjelman. Se saatiin valmiiksi heinäkuussa 2021. Ohjelman visiona on tuplata kotimaisen kalan kulutus vuoteen 2035 ja moninkertaistaa myös kalan vienti.
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kalaa ja nimenomaan kotimaista. Tämä on hyvä asia, koska kotimaisen kalan kulutus lisää monia hyötyjä suomalaiselle yhteiskunnalle. Työllisyyden ja viennin kasvun lisäksi ehkä suurimpana hyötynä uskotaan olevan positiiviset terveysvaikutukset. Ei muuta kuin kotimaista kalaa lautaselle suositusten mukaisesti kerran viikossa. Sen enempää se ei vaadi!
Arktisissa vesissä piilee runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia
Arktisten vesien alueella on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, sillä pohjoisen vesien saalismäärät muodostavat ainoastaan 8 % Suomen sisävesien kaupallisesta kokonaissaaliista. Vajaasti hyödynnettyjä pohjoisten vesien kalalajeja ovat eritoten särkikalat ja silakka.
Kaupallisen kalastuksen jatkuvuuden varmistaminen arktisella alueella on elintärkeää, sillä arktisella alueella kalastaminen kaupallinen harvinaisuus, jonka jatkajia kaivattaisiin kipeästi. Kalastuksen kannattavuus, ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ja logistiikka ovat suuria haasteita, joihin tarvittaisiin ratkaisuja nopealla aikataululla.
Pohjoisen alueen kalastuksen vahvuuksia ovat erityisesti elinvoimaiset, hyvässä kunnossa olevat ja alikalastetut vesistöt, joista löytyy saalispotentiaalia tulevaisuudessakin. Haasteita tuovat toisaalta pitkät kuljetusmatkat, osaamisvaje sekä alhainen jalostusaste. Siksi innovatiivinen jalostus, entistä tiiviimpi yhteistyö alan sisällä sekä sidosryhmien, esimerkiksi matkailualan toimijoiden, kanssa sekä kalankäsittelyn tehostaminen ovat keskeisessä roolissa nykyisen potentiaalin entistä tehokkaammassa hyödyntämisessä.
Kaupallisen kalastuksen jatkuvuuden turvaaminen
Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 2000 ammattikalastajaa, joista kolmannes toimii sisävesillä. Kalastuksen kannattavuus ja suuret työmäärät suhteessa saatuun tuloon ei ole houkutellut alalle uusia ammattilaisia, vaan kalastajakunta on ollut enemmänkin supistumaan päin.
Kalastuksen kannattavuuden parantamiseksi olisi fiksua miettiä, voisiko kotimaisesta kalasta maksaa parempaa korvausta verrattuna esimerkiksi Norjassa kasvatettuun kalaan. Jotta päästäisiin hallituksen asettamaan tavoitteeseen kotimaisen kalan kulutuksen tuplauksesta vuoteen 2035 mennessä, tarvitaan alalle uusia yrittäjiä.
Arktisen kalan hyödyntämisen webinaarissa ammattikalastajilta tuli selvä nosto myös rahoituspuolen ongelmasta: pankit eivät rahoita uusia yrittäjiä eikä heidän kalustonsa kelpaa sellaisenaan vakuudeksi lainoille. Toisin sanoen vaaditaan huomattava määrä omaa pääomaa yritystoiminnan aloitukseen. Tähän ongelmaan voisi puuttua ELY-keskukset myöntämällä valtion lainantakauksia uusille ammattikalastajille.
Ilmastonmuutos on ongelma, joka vaikuttaa myös Suomessa harjoitettavaan kalastukseen. Lämpiävät vesistöt ovat aiheuttaneet sen, että kalakannat ovat muuttuneet enemmän särki ja haukipainotteisiksi. Jotta pystytään tarjoamaan paljon kysyttyä lohikalaa edelleen, tulee ilmastonmuutosta hillitä. Viileissä vesissä viihtyvät lohikalat kuten siiat, lohet ja nieriät vähenevät lämpiävistä vesistöistä. Toisaalta laajeneva särkikanta voi avata uusia mahdollisuuksia esimerkiksi
biokaasun ja biodieselin valmistuksessa.
Tutustu arktiseen kalatalouteen ja sen haasteisiin ja mahdollisuuksiin tarkemmin webinaaritallenteen kautta
Arktinen kalatalous – kotimaisen kalan hyödyntämisen monet keinot –webinaari toteutettiin 16.3.2022. Webinaarissa käsiteltiin kattavasti muun muassa sitä, miten arktisen alueen kaupallinen kalastus turvataan jatkossakin, ja miten kotimaisen kalan arvostusta voidaan lisätä. Webinaarin puhujina toimivat Timo Halonen Maatalous- ja metsätalousministeriöstä, Matti Ovaska WWF Suomesta, Juha Korhonen Kuusamon Kalasta sekä Heikki Nikula Inarin Ravintola Aanaarista.
Webinaarin järjestämisestä vastasi Lapin Ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijoista koostuva
projektiryhmä yhteistyössä GRUDE Project EU:n ja Lapin Liiton Välkky-hankkeen kanssa.
Linkki webinaari-tallenteeseen: https://youtu.be/Y7wEf4TtDi8
Kirjoittajat,
Laura Matilainen, Aapo Valli, Olli Vehmas ja Jaakko Jokimäki
Lapin AMK:n Kestävän tuotannon kehittäminen -koulutusohjelman YAMK-opiskelijat