Liikkumisen kestävyys osana vihreää kehitystä

Liikenne ja liikkuminen ovat teknologian kehittymisen ja ilmastonmuutoksen ehkäisypaineen aiheuttamassa murroksessa. Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä viidennes oli peräisin liikenteestä vuonna 2018. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi on tarve kehittää entistä vähäpäästöisempiä liikkumismuotoja, joiden myötä liikkumisesta tulee helpompaa, turvallisempaa ja sujuvampaa. Samalla liikenteen päästöt pienenevät, ruuhkaisuus vähenee ja liikenneturvallisuus paranee.

Anna Suomalainen ja Kalle Santala kirjoittavat Lapin näkökulmasta kestävästä liikkumisesta, joka on yksi Euroopan Vihreän kehityksen ohjelman pääteemoista. Lue Lapin AMKin LUMEN verkkolehdessä julkaistu artikkeli kokonaisuudessaan TÄSTÄ

Anna Suomalainen, Älykäs ja kansainvälistyvä Lappi -hanke, Lapin liitto
Kalle Santala, GRUDE -hanke, Lapin AMK

Ilmastoneutraali EU 2050, Suomi ja Lappi jo 2035

Euroopan komission käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on laaja ja kunnianhimoinen toimenpidepaketti, jolla halutaan torjua ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen aiheuttamia vakavia uhkia maanosallemme ja koko maailmalle. Ohjelman tavoitteena on merkittävä päästöjen vähentäminen, ja Euroopan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä. Tämä tavoite sisältyy myös jo voimassa olevaan Lappi-sopimukseen.

Koko Euroopan unionin talous on tarkoitus muuttaa kestäväksi toteuttamalla laaja siirtymä vihreään talouteen. Tämä sisältää maatalouteen, energiaan, liikenteeseen, rahoitukseen, teollisuuteen ja EU:n ulkosuhteisiin liittyviä toimenpiteitä. Tähtäimessä on tehdä EU:sta moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöt on nollattu, talouskasvu on kytketty irti resurssien käytöstä ja muutos on toteutettu sosiaalisesti kestävästi ja alueiden kannalta oikeudenmukaisesti. Sosiaalisen kestävyyden huomioiminen on erittäin tärkeää, jotta muutoksiin sitoudutaan laajasti ja niillä tavoitetaan riittävä vaikuttavuus.

Projektipäällikkö Reeta Sipola ja projektisuunnitteluja Sini Yli-Suvanto kirjoittavat artikkelissaan Green Dealin näkyvyydestä Lapissa.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Lapin Ammattikorkeakoulun verkkolehti LUMENista

Biokaasudraivia Lappiin -webinaarissa pohdittiin biokaasutuotannon haasteita ja mahdollisuuksia

Biokaasutuotantolaitos talvisessa maisemassa maaeudulla

Biokaasuntuotannon hyödyt odottavat Lapissa vielä toteutumistaan. Valtiovallalla on tahtoa biokaasun edistämiseksi, alalla on referenssejä omaavia kotimaisia biokaasulaitosvalmistajia ja tutkimustietoakin on. Missä siis vielä mättää? Miksei kentällä jo tapahdu?

Vastaus on alan ihmisille jo hyvin tuttu, kannattavuus. Energiaa ja väkilannoitteita saa käypään hintaan markkinoilta ja lannoitteet vieläpä helposti varastoitavassa ja levitettävässä tiiviissä muodossa. Käytössä oleva fossiilisiin energia- ja ravinnevarantoihin pohjautuva lineaarinen järjestelmä ei kuitenkaan ole kestävyyden kannalta aina paras vaihtoehto. Kiertotalouden keinoin paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen parantaisi energia- ja ravinneomavaraisuutta. Vaikutukset tuntuisivat aluetaloudessa ja parantaisivat osaltaan yhteisöjen elinvoimaisuutta. Hajautetun energian tuotannon positiiviset vaikutukset onkin tärkeä nähdä hieman totuttua kokonaisvaltaisemmin.

Ekologisessa kestävyydessä biokaasulla onkin tunnetusti hyvä tilanne, pystytäänhän menetelmällä hyödyntämään jäteperäisiä materiaaleja, tuottamaan niistä uusiutuvaa energiaa ja samanaikaisesti hyödyntämään arvokkaat ravinteet. Biokaasuteknologia sopiikin erityisen hyvin hajautettuun energiantuotantoon maaseudulla, koska siellä kiertää jo nyt orgaanista ravinnepitoista materiaalia, kuten lantaa. Myös erilaiset paikallisesti muodostuvat sivuvirrat voitaisiin hyödyntää lantaa käsittelevän biokaasuprosessin lisäsyötteenä, mikä nostaisi energiantuottoa sekä mahdollistaisi hajallaan muodostuvien sivuvirtojen hyötykäytön. Lapin alueelle tyypillisiä sivuvirtoja ovat esimerkiksi kasvisten prosessoinnin ja poroteurastuksen sivuvirrat sekä kalasatamien ja kasvatuslaitosten sivutuotteet. Sivuvirtojen lisäsyötteenä käytön haasteena on kuitenkin mm. kausittainen muodostuminen, mikä on mikrobiprosessille haastavaa.

GRUDE – Green Rural Economy ja Maatilat biokaasun tuottajina Lapissa hankkeet järjestivät perjantaina 4.12.2020 maatilojen biokaasuntuotantoa käsittelevän webinaarin, jossa puheenvuoronsa saivat niin Maa- ja metsätalousministeriön, laitostoimittajien kuin tutkimuksenkin edustajat. Webinaarin aiheet biokaasuohjelman toteutus ja biokaasun mahdollisuudet maatilamittakaavassa olivat hyvin ajankohtaisia, uutisoihan myös Yle biokaasualan kannattavuuden haasteista heti seuraavalla viikolla 7.12. (https://yle.fi/uutiset/3-11664019).

Hyvänä esimerkkinä paikallisia raaka-aineita käyttävästä ja positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia luovasta konseptista on Palopuron agroekologinen symbioosi Hyvinkäällä. Laitos hyödyntää paikallisia viherlannoitusnurmia ja lantoja, tuottaa mädätettä lannoitteeksi maatiloille ja liikennekaasua autoilijoille. Laitoksen pääomistajana on alueellinen energiayhtiö Nivos-energia. Paikallisen energiayrityksen ja maatilan yhteistyö tuo ratkaisun erityisesti vaadittavaan investointipääomaan, joka usein on se merkittävin pullonkaula. Myös erilaiset tuet ovat yleensä välttämättömiä, jotta uudet energiajärjestelmät saavat jalansijaa. Webinaarin keskusteluissa laitosvalmistajien piiristä nousi vahva toive tukipolitiikan vakiinnuttamiseksi. Yrittäjät saattavat ajautua lykkäämään investointipäätöksiään odotellessaan tietoa uusista tuki-instrumenteista tai tukitasojen nousuista, vaikka investointitukien parantaminen toki otetaan innolla vastaan koko alalla. Kansallisessa biokaasuohjelmassa ovatkin nyt mukana toimet myös pienten biokaasulaitosten kannattavuuden parantamiseksi, ja investointituen rahoitusosuuden nostoa on väläytelty. Konkreettisena ja todennäköisenä edistyksenä biokaasualalle on pian lausuntokierrokselle lähtevä ehdotus metaanin sisällyttämisestä jakeluvelvoitteen piiriin.

Draivia todella tuntui webinaarissa olevan, koska aikataulu venyi aktiivisen keskustelun ja ideoinnin myötä. Esitysten välillä syntyneissä polveilevissa keskusteluissa syntyi monta uutta hanke- ja kehittämisaihiota Lapin biokaasutuotannon edistämiseksi, eli webinaariantia parhaimmillaan!

Webinaarin esitykset ovat saatavilla GRUDE-hankkeen nettisivujen materiaalikirjastosta (https://www.grudeproject.eu/fi/kirjasto/#tiedotuskampanjat).

Artikkelin kirjoittajat Satu Ervasti, Erika Winquist ja Elina Tampio ovat Luonnonvaraskeskuksen tutkijoita ja vastasivat Biokaasudraivia Lappiin webinaarin järjestämisestä.


Lähiruoka tutuksi -webinaari 24.11.2020 klo 18

Kuvassa tilaisuuden puhujat aiheineen

Lähiruoka tutuksi -webinaarissa saamme kuulla lähiruoka-asiaa Lapista eri puhujien esitysten kautta.

Lapin lähiruoka -miten pääsemme siihen käsiksi?
Tervolan kunta – Tanja Häyrynen

Lähiruoan käyttö kouluruokailussa
Meri-Lapin kuntapalvelut – Aulis Martikainen

Meän Lihan menestysresepti
Meän Liha – Ari-Pekka Mansikkasalo

Pohjanranta – tilaviinien tuottaja ja lähiruoan edistäjä
Pohjanranta – Paavo Väyrynen

Ilmoittaudu tästä


Tervetuloa!

Tilaisuuden järjestää Interreg Nord -rahotteinen GRUDE Green Rural Economy -hanke

Greennovation Camp 9.9.2020 Työpajaryhmä 3

Kuvan sisältö avataan blogitekstissä

Ympäristötietoisen kansalaisen ostopäätökset ovat kestäviä

Sitran tulevaisuuden megatrendit -kortit johdattivat työpajaosallistujat keskustelemaan arktisen bioenergian ja megatrendin eri näkökulmista.

Väestön keskittyminen harvoille alueille -megatrendi innosti ryhmän pohtimaan pohjoisten harvaanasuttujen alueiden nykytilannetta. Väestön keskittyessä muutamiin isompiin kasvukeskuksiin, muiden alueiden väestömäärä vähenee ja senioriväestön määrä kasvaa. Miten nuoret saataisiin pysymään näillä alueilla? Miten turvataan vaadittujen peruspalveluiden saatavuus niin perheille kuin ikääntyvälle väestölle? Samanaikisesti alueilla haastetaan aluetalouden ja yrittäjyyden elinvoimaisuus. Tulevaisuuden päätöksenteossa vaaditaan elintärkeitä päätöksiä, joilla tuetaan ja ylläpidetään niin alueellista kuin paikallistaloutta.

Kansainvälisyys vastaan kansallisuus sekä ylikulutus ja resurssien vaihteleva saatavuus -megatrendit johti ryhmän toteamaan esimerkiksi sen, että matkailuala on Suomessa hyvin riippuvainen ulkomaisista matkailijoista ja kansainvälisen matkailun mahdollistavasta logistiikasta, kuten lentoyhteyksistä. Samaan aikaan, kun luodaan kansainvälisiä yhteyksiä ja solmitaan kansainvälisiä sopimuksia, tulisi luoda uudenlaisia liiketoimintamalleja tukemaan paikallista yrittäjyyttä ja paikallistuotantoa. Laajemmassa mittakaavassa kaikessa tuotteiden ja palveluiden tuotannossa tulisi lähteä kiertotalouden periaatteista. Tuotteiden elinkaariajattelu ja kestävä palvelumuotoilu huomioi kaikki kaaren osat. Jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa tulee varmistaa niiden kierrätettävyys. Hävikki tulee minimoida ja hyödyntää.

Millainen on vastuullinen kuluttaja? Millaista on vastuullinen paikallinen liiketoiminta? entäpä vastuullinen globaali liiketoiminta? Työpajan ryhmän keskusteluissa syntyi ”ympäristötietoinen kansalainen”, joka huomioi kulutuspäätöksissään kierrätyksen ja välttää tarpeettomia hankintoja ja ylikuluttamista. Ympäristötietoinen kansalainen toimii vastuullisesti tehden energiaa säästäviä valintoja, jotka vaikuttavat myönteisesti ympäristön tilaan. Energiantuotannosta keskusteltaessa ryhmä tiedosti, ettei kaikki uusiutuva energian tuotanto ole aina kestävää energian tuotantoa. Fossiilisten polttoaineiden huvetessa, on itsestään selvää käyttää uusiutuvia energian lähteitä, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa. Energiratkaisuissa kysymys ei kuitenkaan ole ainostaan energian lähteistä vaan vielä enemmän huomiota tulisi kiinnittää energian kulutukseen. Nyt esiin astuu jälleen ympäristötietoinen kansalaisemme, unohtamatta alueellisia ja paikallisia päätöksentekijöitä ja yrityksiä. Pieniä haasteita voidaan ratkaista paikallisesti muistaen samalla, että minkään resurssien suunnittelematon kulutus ja ylikulutus ei ole kestävä ratkaisu.

Työn muuttuvat rakenteet -megatrendi nosti ryhmän keskusteluun yksilöstä lähtevät päätökset ja mahdollisuudet. Korona -pandemia on pakottanut kansalaiset opiskelemaan, työskentemään ja hoitamaan sosiaaliseen kanssakäymisen rajoitetusti ja etäyhteyksin. Uusi normaali on myös mahdollisuus. Työn tekeminen ja opiskelu ei ole enää paikkasidonnaista, vaan niitä voi tehdä etäyhteyksien avulla. Näin voidaan ajatella säästettävän myös energiaa, polttoaineita ja ympäristöä. Uusista teknologisista ratkaisuista, kuten nopeista nettiyhteyksistä harvaan asutuilla alueilla tulee itseisarvo, joka mahdollistaa tehokkaan työskentelyn. Uudet teknologiat ovat elintärkeitä myös ruoan ja energian tuotannossa. Oma, tuonnista riippumaton tuotanto, on edellytys globaaleista haasteista selviämiseen, mutta myös aluetalouden elinvoimaisuuden säilyttämisen näkökulmasta. Se, että arvo säilyy pienillä alueilla, vaikuttaa kokonaisvaltaisesti alueiden eri ikäluokkien asukkaisiin. Kukoistava aluetalous ja menestyvät yritykset mahdollistavat peruspalveluiden tuotannon kaikille.

Artkkelin tuotti työpajaryhmän 3 fasilitoijien puolesta hankkeen viestintävastaava Sini Yli-Suvanto. Työpajan fasilitoijat:
Amanda Mannervik, STRUKTURUM, Ruotsi
Satu Ervasti, Luonnonvarakeskus, Suomi
Sini Yli-Suvanto, Lapin ammattikorkeakoulu, Suomi

Biokaasudraivia Lappiin webinaari 4.12.2020

Tervetuloa kuulemaan ajankohtaiset kuulumiset biokaasualalta. Mukana mm. tilannekatsaus kansalliseen biokaasuohjelmaan, laitostoimittajien esitykset maatilamittakaavan biokaasutuotannosta sekä tuloksia lisäsyötteiden hyödyntämisen mahdollisuuksista Lapissa.

Tilaisuuden järjestävät Maatilat biokaasun tuottajina Lapissa ja GRUDE -Green Rural Economy hankkeet.

Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä linkistä

Tilaisuuden ohjelma:

9:15 linjat auki

9:30 Webinaarin avaus.

9:40 Tilannekatsaus kansallisen biokaasuohjelman toimeenpanoon. Veli-Pekka Reskola, MMM

Maatilabiokaasun näkymät laitetoimittajan näkökulmasta.

10:00 Sami Vinkki, Demeca

10:20 Juha Luostarinen, Metener

10:40 Kokemuksia kuivamädätyksestä, case Palopuro. Erika Winquist, Luke

11:00 Lisäsyötteistä tehoa biokaasutuotantoon? Satu Ervasti, Luke

11:20 Maatilalaitoksen kannattavuuden muodostuminen ja Biokaasulaskuri. Ville Pyykkönen, Luke

11:40 Yhteenveto

12:00 Webinaari päättyy

”Pellolta pöytään” -lähiruoan tuotannon hyviä käytänteitä

Kuvassa lautasilla poron kateenkorvaa ja maksaa.

Lapin AMKin GRUDE – Green Rural Economy ja Kohti kestäviä hankintoja -hankkeet järjestivät yhdessä Lapin liiton Arctic Smartness konseptin kanssa Vihreä Lappi maailmankartalle – yhteisvoimin! -webinaarin 2.10.2020. Webinaari koostui lyhyistä alustuksista, asiantuntijapaneelikeskustelusta ja työpajaosuudesta. Työpajoissa etsittiin lappilaisia hyviä käytänteitä liittyen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman teemoihin. Webinaariosallistujat keskustelivat työpajaryhmissään luontomatkailun, lähiruokatuotannon, kestävän liikkumisen ja puhtaan energian kokonaisuuksista, jotka sisältyvät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan omina strategioinaan tai strategianosina. Työpajojen kokonaisuuksia käsiteltiin edelleen yhteisten teemojen kautta, jotka olivat verkostoituminen ja yhteistyö, koulutus ja tutkimus, työllisyys, rahoitus, kilpailutus ja markkinointi. Tämä artikkeli keskittyy Pellolta pöytään työpajan -tuloksiin.

Artikkelin kirjoittajat projektisuunnittelijat Hanna-Mari Romakkaniemi ja Sini Yli-Suvanto jäsentävät työpajaryhmän näkemyksiä lähiruoan tuotantoon eri näkökulmista.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästä linkistä

Puhtaalla energialla on suuri merkitys vihreässä taloudessa

Kuvassa maatila. Kuva kertoo, miten hajautetulla energiantuotannolla voi olla suuri rooli tulevaisuuden energiajärjestelmissä. Biokaasutuotanto maatiloilla parantaa tilojen energia- ja ravinneomavaraisuutta. Kuva: Satu Ervasti.

Puhdas energia on yksi EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) toimista, joka osaltaan edistää EU:n kokonaistavoitetta olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Puhdas energia määritellään vihreän kehityksen ohjelmassa hiilivapaaksi, pääosin uusiutuviin energialähteisiin perustuvaksi ja myös energiatehokkaaksi. Energiatehokkuutta on esimerkiksi hukkalämmön hyödyntäminen. Isossa roolissa on myös energiajärjestelmien integrointi, jolla tuodaan kustannustehokkuutta uudistustoimiin.

GRUDE -hankkeen asiantuntija, tutkija Satu Ervasti Luonnonvarakeskukselta ja projektipäällikkö Reeta Sipola Lapin ammattikorkeakoulusta kirjoittavat Lapin AMKin verkkolehti Lumeniin Lapin roolista puhtaan energian tuotannossa ja käytössä.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästä linkistä