Luontomatkailun kestävyyden kysymykset yhä tärkeämpiä

Kuva: Pallas. Sanna Kärkkäinen.

Matkailu on yksi tärkeimmistä Lapin elinkeinoista ja lähes kaikki Lapin matkailu perustuu luontoarvoihin. Luonto on vähintään taustatekijänä sellaisissakin aktiviteeteissa kuin laskettelu, moottorikelkkailu ja joulupukin luona vierailu. Lapin matkailijoista ulkomaisia on 52 ja kotimaisia 48 prosenttia. Nyt koronapandemian aikana kotimaisten matkailijoiden rooli korostuu. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet ja muutkin luontokohteet ovat matkailullisesti tärkeitä. Lappiin on myös muodostunut isoja matkailukeskuksia, jotka ovat olleet strategisen matkailukehittämisen painopisteenä. Niissä näkyy sosiaalisen kestävyyden kannalta olennainen ero muuhun pohjoiseen maaseutuun: asukkaissa on huomattavasti muita alueita enemmän naisia ja nuoria eli lappilaisen maaseudun elinvoimaisuuden kannalta ne ovat keskeisiä.

GRUDE hankkeen asiantuntijat lehtori Mervi Angeria Lapin ammattikorkeakoulusta ja erikoistutkija Seija Tuulentie Luonnonvarakeskuksesta pohtivat Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti Lumenissa luontomatkailun kestävyyden kysymyksiä.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Lumen verkkolehdestä täältä

Greennovation Camp 09/09/2020 – Työpajaryhmä 1

Vihreät innovaatiot elävoittävät maaseutua

Ryhmätyöskentely virtuaalisessa Greennovation Campissa 9.9.2020 käsitteli neljää erilaista megatrendiä: 1) eliniät pitenevät ja väestö vanhenee, 2) monimuotoisuuden väheneminen, 3) teknologia muuttaa toimintatapoja, 4) vähättely vs. aktivismi.

Ensimmäisessä osiossa osallistujat esittelivät itsensä ja visualisoivat tulevaisuutta megatrendikorttien pohjalta. Keskustelussa nousi esiin erilaisia näkökulmia, kuten vaikutukset liiketoimintaan, kuntiin ja sidosryhmiin. Keskiössä oli erityisesti maaseutujen tulevaisuus. Lopuksi kaksi ryhmää yhdistyivät ja muodostivat yhteisen vision, jossa keskiössä on maaseutu ja miten vihreät innovaatiot, kuten uusiutuva energia, digitalisaatio, tekoäly, maanviljely sekä kiertotalous vaikuttavat tulevaisuuteen ja luovat mahdollisuuksia elää maaseudulla.

Kirjoittajat, ryhmän 1 fasilitoijat:
Hanne W. Brendelokken, Sintef Nord, Norja
Mervi Angeria, Lapin AMK, Suomi

Vihreä Lappi maailmankartalle – yhteisvoimin! – Seminaari 02/10/2020

Osana Lapin vihreää viikkoa järjestämme Vihreä Lappi maailmankartalle – yhteisvoimin! -seminaarin 2.10. klo 9-12. Seminaari pidetään Teams -yhteyden välityksellä. Teams -linkki lähtetään kaikille ilmoittautuneille lähempänä tilaisuutta.

Ilmoittaudu tästä 29.9.mennessä.


Seminaarin ohjelma:

9.00 – 9.05 Avaus – Mika Riipi, maakuntajohtaja, Lapin liitto

9.05 – 9.15 Lapin Green Deal – Mervi Nikander, vt. yhteysjohtaja, Lapin liitto

9.15 – 9.30 EU Green Deal – tuloksia alueiden kumppanuuksien ja yhdessä tekemisen avulla – Markku Markkula, varapuheenjohtaja, Euroopan alueiden komitea

9.30 – 9.55 Paneelikeskustelu – Mervi Nikander, vt. yhteysjohtaja, Lapin liitto

Panelistit:

  • Markku Markkula, varapuheenjohtaja, Euroopan alueiden komitea
  • Mika Riipi, maakuntajohtaja, Lapin liitto
  • Laura Enbuska-Mäki, kunnanjohtaja, Muonio
  • Nuorisoedustaja (TBC)

9.55 – 10.00 Työpajatyöskentelyn avaus – Eeva Erkinjuntti, projektipäällikkö, Lapin liitto

10.00 – 11.00 Työpajat
Teema: Lapin luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen – rahoitus, kilpailutus, verkostoituminen ja yhteistyö, tutkimus ja koulutus, markkinointi, työllisyys.

Työpaja 1 Luontomatkailu: ”Luontomatkailun mahdollisuudet vihreän kasvun edistäjänä”, Seija Tuulentie, Luonnonvarakeskus ja Mervi Angeria, lapin AMK, GRUDE -hanke
Työpaja 2 Pellolta pöytään: Sini Yli-Suvanto, Lapin AMKn Kohti kestäviä hankintoja -hanke sekä Merja Ahola, Alueellinen elintarvikelogistiikka – Malli julkisen joukkoruokailun mahdollisuuksista edistää lähiruoan menekkiä -hankkeet
Työpaja 3 Kestävä liikkuminen ja matkaketjun tehostaminen: Eeva Erkinjuntti ja Anna Suomalainen, Älykäs ja kansainvälistyvä Lappi -hanke, Lapin liitto sekä Kestävän liikkumisen palveluiden ekosysteemi -hanke, Lapin yliopisto
Työpaja 4 Puhdas energia: Eero Purontaus ja Juho Kähkönen, APPROVE -hanke, Lapin liitto
Työpaja 5 Kestävä rakentaminen ja kunnostaminen: Sari Leinonen, Vähä C -hanke, Itä-Lapin kuntayhtymä

11.00 – 11.50 Työpajojen tulokset

11.50 – 12.00 Tilaisuuden yhteenveto – Eero Purontaus, projektipäällikkö, Lapin liitto

Lapin vihreän viikon oheistapahtumat 14/9/2020 – 02/10/2020

Hei alueelliset toimijat: oppilaitokset, yritykset, yhteisöt, yhdistykset, kaupungit, kunnat ja klusterit!

Tulkaa järjestämään Lapin vihreän viikon oheistapahtumia! Tuodaan esille alueen hyviä käytänteitä vihreän ja kestävän kehityksen teemojen ympärillä. Pieniä ja suuria lappilaisia tekoja, toimintamalleja ja tuotteita!

Tapahtumia voi järjestää 14.9.-2.10.2020 välisenä aikana.

Oheistapahtumaksi käyvät erilaiset tilaisuudet laidasta laitaan: työpajat, ohjatut kierrokset, esitykset, näyttelyt, avoimet ovet, minimessut tai vaikka etätapahtuma verkossa.

Ilmoita oheistapahtuma 1.9.2020 mennessä osoitteeseen arcticsmartness@lapinliitto.fi. Liitä mukaan tapahtumaohjelma seuraavin tiedoin:
– tapahtuman nimi
– aika ja paikka
– pieni kuvaus tapahtumasta
– järjestäjän nimi
– yhteystiedot
– mahdolliset some -kanavat

Lapin vihreä viikko huipentuu viralliseen oheistapahtumaan 2.10.2020 pidettävään seminaariin.
#Lapinvihreäviikko #arcticsmartness #grudeproject #kohtikestäviähankintoja

Webinaarilla lisäpotkua kuntien vihreään talouteen

Korona ravistelee elinkeinoja kovalla otteella. Osalla yrityksistä on täysin pudonnut pohja pois toiminnalta ja käytännössä kaikilla aloilla on ainakin jollain tavalla täytynyt sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Myös hankemaailmassa korona on laittanut tämän kevään työsuunnitelmat uusiksi, mutta tietotyössä monia asioita voidaan siirtää virtuaalisesti toteutettavaksi, mikä antaa mahdollisuuksia toimia näissä olosuhteissa. Siirsimme GRUDE -hankkeemme vihreän talouden tiedonvälitykseen liittyvän työpajan toteutettavaksi etäyhteydellä, kun varmistui, että keväällä ei voida järjestää fyysisiä tapahtumia. Totesimme, että tavoitteemme välittää tietoa vihreän talouden mahdollisuuksista ja samalla tuottaa hankkeelle tietoa vihreän talouden kehityksen pullonkauloista on mahdollista saavuttaa myös verkkototeutuksena.

Kuva 1. GRUDE -hankkeen toimenpiteitä vihreän talouden edistämiseksi

Webinaari sisälsi lyhyen johdannon, jolla projektipäällikkö Reeta Sipola pohjusti tulevia asiantuntijapuheenvuoroja avaamalla vihreän talouden käsitettä ja kertomalla GRUDE -hankkeen tavoitteista. Puheenvuoroja ryhmittämään ja pohdintaa herättämään oli valmisteltu yleisölle esitettäviä kysymyksiä, joita webinaarin puheenjohtaja Maarit Timonen esitti puheenvuorojen välillä.

Kuva 2. Yleisö vastasi mitä vihreä talous heidän mielestään tarkoittaa.

Tieto vihreästä taloudesta lisääntyi

Webinaarimme ensimmäinen vierailijapuheenvuoro oli Sitran Kiertotalous -avainalueen vetäjän, Kari Herlevin alustus Vihreästä taloudesta sekä Suomen valtakunnallisena että maailmanlaajuisena ilmiönä. Verkossa järjestetty tapahtuma antoi meille erinomaisen mahdollisuuden saada valtakunnan tason asiantuntija puhujaksi. Fyysiseen, suhteellisen pienen yleisömäärän alueelliseen seminaariin on usein hankala saada nimekkäitä puhujia, webinaarissa osallistumiskynnys on myös esiintyjille pienempi.

Kuva 3. Yleisöltä kysyttiin vihreän kasvun toteutumista estäviä tekijöitä

Herlevi kertoi Suomen kansallisista kiertotaloustavoitteista ja painotti, että paljon täytyy vielä tehdä työtä materiaalien säilyttämiseksi kierrossa ja tuotantopäästöjen vähentämiseksi. Yleisöltä kysyttiin vihreän kasvun toteutumisen esteistä. Puheenjohtaja nosti sanapilvestä esiin tiedon puutteen. Kari Herlevi vastasi, että hän uskoo tietoa kyllä olevan riittävästi saatavilla, mutta oikea ja ajankohtainen tieto ei välttämättä tavoita tiedon tarvitsijaa.

Katso Kari Herlevin esitys tästä linkistä

Toisena puhujana saimme kuulla Iin kunnan energia-asiantuntija Kari Mannista. Kari toi webinaariin Pohjois-Suomalaisen esimerkin Iin kunnassa tehdyistä onnistuneista energiaratkaisuista, joihin kuulijoilla oli helppo samaistua Iin maantieteellisen sijainnin ja asukastiheyden perusteella. Yleisöltä kysyttiin, mikä estää Iin toimintamallin kopioimisen muihin kuntiin ja asenteiden merkitys nousi esiin vastauksissa. Puheenjohtaja kysyi, millä iiläinen asenne energia-asioiden edistämiseksi on saatu aikaiseksi. Kari Manninen vastasi, että rohkeus ja osallistaminen ovat olleet avainasemassa vihreän talouden toimintamallien edistämisessä.

Katso Kari Mannisen esitys tästä linkistä

Kuva 4. Miksei Iin toimintamallia voi kopioida muihin kuntiin?

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha Laitila Joensuusta kertoi meille metsäenergian hankinnan ja käytön merkityksestä energiantuotannolle ja työllisyydelle. Hän painotti esityksessään kustannustekijöiden merkitystä metsäenergian käytön lisäämisessä. Yleisöltä kysyttiin, mikä estää pöhinän Lapin pöpeliköissä. Puheenjohtaja nosti alustajalle sanapilvestä kysymyksen, mitä metsäenergian tukijärjestelmille pitäisi tehdä, jotta metsäenergian käyttö tehostuisi. Juha Laitila vastasi, että tukijärjestelmän ennustettavuuden helpottuminen vakiinnuttaisi metsäenergian toimitusketjujen toimintaa ja sitä myötä metsäenergian käyttö lisääntyisi ja tehostuisi.

Katso Juha Laitilan esitys tästä linkistä

Kuva 5. Yleisöltä kysyttiin, mikä estää pöhinän Lapin pöpeliköissä

Viimeisenä asiantuntijana kuultiin Sodankylän kehittämisjohtaja Jukka Lokkaa. Hänen aiheenaan oli lähiruoan käytön lisääminen julkisissa keittiöissä. Jukka esitteli Sodankylässä hanketoiminnan kautta kehitettyä ja käynnistettyä toimintamallia keskuskeittiövetoisesta ruokapalvelutuotannosta, jossa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan paikallisia raaka-aineita. Yleisöltä kysyttiin esteitä Sodankylän toimintamallin kopioimiseen muissa kunnissa, josta syntyneestä sanapilvestä puheenjohtaja nosti Jukalle kysymyksen keinoista tahtotilaan vaikuttamiseksi kunnissa. Jukka vastasi, että tiedon lisääminen ja kustannuslaskentaan perustuvien perusteluiden esittäminen ovat avainasemassa päätöksentekoon vaikutettaessa. Kokonaiskustannnukset eivät välttämättä nouse, vaikka ruokapalvelut tuotetaan paikallisia raaka-aineita hyödyntäen.

Katso Jukka Lokan esitys tästä linkistä

Kuva 6. Esteitä Sodankylän julkisen kilpailutuksen toimintamallin kopioinnille

Hyvät käytännöt talteen

GRUDEn kannalta toteutus oli onnistunut: webinaariin osallistuneet olivat toteutukseen tyytyväisiä ja arvioivat tietämyksensä vihreästä taloudesta lisääntyneen. Jokaisen asiantuntijavieraan aiheesta olisi voinut jörjestää koko päivän tapahtuman, mutta tämän tilaisuuden tavoitteina oli avata näkymiä vihreän talouden mahdollisuuksille ja luoda myönteistä asennetta. Tavoitteet saavutettin hyvin tiiviiden esittelyjen kautta. Saimme myös hyvin kommentteja kehityksen pullonkauloihin ja toiveita tulevien tilaisuuksien teemoista jatkosuunnittelua varten. Tämänkertainen webinaarimme toimi johdantona vihreään talouteen ja sen tavoitteena oli ennen kaikkea herättää kiinnostusta ja luoda pohjaa tulevalle verkostomaiselle työskentelylle.

Kuva 7. Osallistujat kokivat webinaarin lisänneen tietämystään vihreästä kasvusta ja kiertotaloudesta.

Realistisesti arvioiden tavoitimme verkkototeutuksella enemmän osallistujia kuin järjestämällä fyysisen tilaisuuden. Etäosallistuminen mahdollisti erityisesti keskeisen kohderyhmämme, kiireisten julkisen sektorin edustajien osallistumisen. Parin tunnin etätapahtuma on helpompi saada mahtumaan kalenteriin kuin koko päivän varaaminen matkustamiseen. Tilaisuus myös tallennettiin ja ilmoittautuneille toimitettiin linkit tallenteeseen ja aineistoihin, joten esiteltyihin hyviin käytäntöihin on mahdollista perehtyä tarkemmin. Riippumattomuus ajasta ja paikasta on webinaarina toteutetun tilaisuuden vahvuus. Tapahtumien siirtäminen etätoteutukseen on pieni käytännön esimerkki vihreästä taloudesta. Toteutumatta jääneet puhujien ja yleisän matkustamisen päästöt vähentävät ympäristökuormitusta ja saadaan resurssitehokkaasti puhujiksi asiantuntijoita, jota eivät ehtisi matkustaa paikalle.

Korona on kiistatta suuri isku taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille, ja on iskenyt eri aloihin hyvin epätasa-arvoisesti piittaamatta siitä, kuinka vastuullisesti asiat on yrityksissä hoidettu. Luonto on kuitenkin osoittanut elpymisen merkkejä nyt, kun ympäristökuormitus on merkittävästi vähentynyt. Olemme saaneet lukea uutisista esimerkiksi Aasian kaupunkien ilmanlaadun paranemisesta ja Himalajan vuoriston näkymisestä jälleen Intiaan.

Jotta tästä kriisistä koituisi myös jotain hyvää, tämän poikkeustilan tulisi saada meidät pohtimaan, missä asioissa on syytä palata vanhaan ja mitä asioita voisime jatkossakin tehdä toisin. Vihreässä taloudessa on kyse juuri tästä tasapainon etsimisestä talouden, hyvinvoinnin ja luonnon kesken.

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Pohjoisen tekijät -blogissa 15.5.2020.

Metsätalousinsinööri (YAMK) Kalle Santala ja Agrologi (YAMK) Reeta Sipola työskentelevät Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Kirjallisuutta:

Santala, K. & Sipola, R. 2020. Verkkotyöpajassa vara parempi. Lumen Lapin Ammattikorkeakoulun verkkolehti 2/2020 https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2020/04/15/verkkotyopajassa-vara-parempi/

Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta. YLE Uutiset 18.4.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11308211

Päästöt laskevat nyt ryminällä, mutta onko koronavirus hyvä uutinen ilmastonmuutoksen kannalta? Päinvastoin, sanoo tutkija: ”Tämä on pelottava oppitunti” YLE Uutiset 29.3.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11279055

Vastuullisuus osana mikroyritysten toimintaa – webinaari 09/06/2020

Tule ottamaan selvää, mitä vastuullisuudella tarkoitetaan ja miten sitä voidaan mitata mikroyrityksissä. Tutustu ekokompassiin ja kuule esimerkkejä yrityksissä toteutetuista hyvistä käytännöistä.

Saat tilaisuudesta tietoa myös oman yrityksesi vastuullisuuden seurantaan ja kehittämiseen. Asiantuntijoina Anu Reinikainen ja Karetta Timonen Luonnonvarakeskuksesta ja Heidi Salonen Ekokompassista.

Tapahtuma on maksuton ja sen järjestävät yhteistyössä GRUDE ja W-Power (Empowering women entrepreneurs in sparsely populated communities) -hankkeet.

Ilmoittautumiset 8.6. mennessä tästä linkistä. Osallistujille lähetetään ennakkomateriaalia jo 2.6., joten kannattaa ilmoittautua ajoissa.

Energiapuuta metsästä ja takaisin

Metsien hakkuumäärät ja puun energiakäyttö ovat keränneet huomiota viime aikoina valtakunnan tasolla. Erilaisten hiilinieluarvioiden ohella tiedossa on, että taimikoita ja nuoria metsiä riutuu hoidonpuutteessa, kivihiiilelle ja muille fossiilisille mietitään korvaajaa etelän suurissa asutuskeskuksissa, metsäteollisuus murehtii kuitupuun karkaamisesta kaukolämpökattiloihin ja turvekin pitäisi korvata jollakin toisella kotimaisella.

Aluetasolla lämpö- ja voimalaitosten puupolttoainepaletti muotoutuu suhdanteiden ja metsien rakenteen mukaan. Puupolttoainemenekki seuraa puolestaan ulkolämpötilan vaihteluita ja turvetuotantokauden sademääriä. Matalasuhdanteessa harvennuspuun tarve energiatuotannossa kasvaa, kun sivutuotteiden virta puunjalostusteollisuudesta hiipuu, eikä päätehakkuiden hakkuutähteitäkään ole tarjolla entiseen malliin.

Harvennuksella parannetaan puuston arvokasvua ja tuhonkestävyyttä. Hoitorästien paikantamiseen käytetään kaukokartoituksen menetelmiä ja etämetsänomistajiakin voi aktivoida sekä valistaa eri keinoin. Hoitorästien hyödyntämisen suurin ongelma on se, että pienet puut ovat kalliita korjata energiakäyttöön eikä kaikilla metsäomistajilla toisaalta ole varaa hoitaa karanneita taimikoitaan tuottokuntoon.

Tähän asti yhtälö on vaikuttanut vaikealta ratkaistavaksi, mutta jatkuvatoimisuuden periaatteella toimiva puupoimuri innovaatio voi tarjota ratkaisun nuorten tiheiköiden hoitorästien purkuun, kun ainakin osa kustannuksista voidaan kattaa energiapuusta saatavilla myyntituloilla. Arvioiden mukaan kone on tehokkaimmillaan tiheiden 5-8 metristen varttuneiden taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa. Tuottavuus on parhaimmillaan, kun poistettavat rangat voidaan kerätä kokopitkinä eikä koneelta kulu aikaa niiden katkomiseen.

Energiapuunhankinnassa ja toimitusketjussa korostuu toimitusvarmuuden ohella oikea-aikaisuus. Energiapuuvarastot on haketettava oikeaan aikaan hakkeen laadun varmistamiseksi ja hake on toimitettava tarpeen mukaan käyttökohteisiin. Varastojen pitää lisäksi olla saavutettavissa keliolosuhteiden puolesta. Pääomaa sitoutuu varastoihin ja tämä asettaa laadun ohella omat vaatimuksensa varastojen kiertonopeudelle sen ohella, että varastolaho nakertaa tien varressa säiden armoilla kuivuvaa energiapuupinoa.

Haketustyössä oman haasteensa aiheuttaa epätasaisesti jakautuva työmäärä. Pakkaskausina koneilla ja kuljetuskalustolla on palava kiire, kun taas kesäkuukausina ongelmana on työn puute. Kausivaihtelua voi yrittää tasata hakkeen aumavarastoinnilla, mikä toisaalta lisää hakeauman itsesyttymisriskiä, hiilidioksidipäästöjä ja varastotappioita. Kilpailu polttoainemarkkinoilla on kovaa, eikä haketta kannata kuljettaa ylipitkien kuljetusmatkojen takaa. Teollisuuden ainespuuhun verrattuna energiapuun kuljetusmatkat ovat selvästi lyhyemmät ja puu pyritään hankkimaan lähialueilta.

Puun energiakäytön sivutuotteena syntyy puutuhkaa, mikä parantaa puuston kasvua ja hiilensidontaa turvemailla. Tuhkan käyttö lannoiteena vähentää kaatopaikoille päätyvän tuhkan määrää ja edistää siten myös kiertotaloutta. Tuhkalannoituksella korjataan erityisesti fosforin, kaliumin ja hivenaineiden puutoksia ojitetuilla soilla tai turvemaapeltojen metsityskohteilla. Tuhkan vaikutus puuston kasvuun alkaa näkyä hitaammin kuin keinolannoitteiden, mutta tuhka tuottaa lisäkasvua joka kolmenkymmenen vuoden ajan. Vuosittainen kasvunlisäys on hoidetuissa metsissä arviolta 2-4 kuutiota hehtaarille vuodessa.

Kirjoittaja: Erikoistutkija Juha Laitila, Luonnonvarakeskus

Paikalliset elintarvikkeet ja kunnallinen hankintapolitiikka

Sodankylän kunta sai ”Vuoden lähiruokateko 2016” -palkinnon valtakunnallisilla Lähiruoka&luomu -messuilla Helsingissä keväällä 2016. ”Ajatuksena lähiruokapuolen kehittämisessä on alusta asti ollut se, että laadukkaita lähialueelta hankittuja tuotteita ostettaessa raha säilyy alueella ja sillä on suora vaikutus aluetalouteen” totesi GRUDE blogin ensimmäinen vierailija, Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola Biotalousuutisissa vuoden 2017 alussa.

”Paikallisen raaka-aineen hinta voi olla kalliimpi tukkuun nähden, mutta säästöjä voidaan tehdä toisaalla. Uusilla valmistus- ja pakkausmenetelmillä ja prosessien tehostamisella voidaan saada kustannussäästöjä (energia ja kuljetuskustannukset), joita voidaan kompensoida esimerkiksi paikallisilta pk-yrittäjiltä ostettuihin raaka-aineisiin. Paikallisten tuotteiden saatavuutta voidaan parantaa ruokatuotannon toimintoja kehittämällä siten, että pienempiäkin eriä kyetään vastaanottamaan ja sisällyttämään keittiön erilaisiin prosesseihin. Näistä konkreettisena esimerkkinä ovat esimerkiksi keittiötilaratkaisut, kuten juuresten vastaanottotilat ja oma komponenttituotanto.”

Kappale on suora lainaus Merja Aholan ja Emmi Lokan kirjoittamasta ”Malli julkisen joukkoruokailun mahdollisuuksista edistää lähiruoan menekkiä – ohjekirja päättäjille”
-julkaisusta. Ohjekirja tuotettiin ”malli julkisen joukkoruokailun mahdollisuuksista edistää lähiruoan menekkiä” -hankkeessa, jonka päätavoitteena oli luoda lähiruoan käyttömahdollisuuksia lisäävä paikallisten elintarvikkeiden jalostusketjuja ja verkostoja edistävä toimintamalli.


Lähiruoan käytön lisäämisen tärkein tekijä on päätös, joka tehdään kunnallisella päättäjätasolla, josta toimet siirtyvät käytäntöön. Hankintalaki tuli voimaan 1.1.2017. Yksi lakiuudistuksen keskeisiä tavoitteita oli pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Lakiuudistus antaa hankintayksikölle enemmän liikkumavaraa kilpailuprosessissa. Keinoja ovat pk-yritysten toiminnan liikevaihtorajoituksille asetettu enimmäismäärä ja hankintojen osittaminen pienempiin osiin. Yritys, jolla on yhteistyösopimus julkisen keittiön kanssa, saa useimmiten tuotteitaan myös yksityisille markkinoille. Käytännön kokemuksesta on huomattu, että julkiset keittiöt voivat toimia alueellisen elintarviketuotannon edistäjinä, koska julkinen toimija tarkistaa tarjousprosessissa vaadittavat selvitykset. Pk-yritys voi hyödyntää prosessia omassa markkinoinnissaan.

Jotta tämä kaikki toteutuisi, paikallisten elintarvikkeiden käytön lisääminen edellyttää päätöksiä kunnallisessa hankintapolitiikassa. Päättäjiltä tarvitaan mandaatti esimerkiksi siitä, että päätetään lisätä lähiruoan käyttöä. Tässä prosessissa on tärkeää hankinnoista vastaavan viranhaltijan ja päättäjien yhteistyö asian käsittelyn valmistelussa. usein tarvitaan hankintahenkilöstön koulutusta ja osaamisen tukemista.

Haasteena tulevaisuuden sote?

Sote-uudistus kaatui maaliskuussa 2019. Sote-palveluiden uudistus tulee vastaan jollain tavalla lähitulevaisuudessa. Nykyisen lainsäädännön mukaan maakunta ei voi ostaa tukipalveluita kuntaomisteiselta toimijalta ilman kilpailutusta. Kaatuneen sote-järjestelyn mukaisesti kuntien ruokapalvelut olisivat jakaantuneet kunta- ja sote-palveluihin. Kunnan ja kuntien oma liikelaitos ei myöskään voi hankintalain mukaan myydä palveluita markkinoille kuin viisi prosenttia (5%) liikevaihdostaan ja enintään 500 000 euron arvosta. Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun työryhmä (2.11.2018) on esittänyt yhteisen sidosyksikön suunnittelua. Lisäksi alueellisen elintarviketuotannon edistämisen näkökulmasta kuntien välinen yhteistyö lisäisi alueellista elinvoimaa.

Ratkaisuna kuntien välinen horisontaalinen yhteistyö

Edellä kuvatun kaltainen ongelma voi toistua, joten siihen valmistautuminen kannattaa aloittaa ja varautua tulevaan. Tulevaisuuteen opettelu voitaisiin aloittaa kuntien välisellä horisontaalisella yhteistyöllä. Yhteistyössä toimivat kunnat voivat yhdessä tehdä vapaamuotoiset sopimukset horisontaalisesta yhteistyöstä. Järjestely tarkoittaa käytännössä kuntien keskinäistä järjestelyä, jossa kunnat ostavat puolin ja toisin palveluita toisiltaan, esim. työvoimaa, kuljetusta ja valmistus- ym. palvelua. Sopimuksia voi olla eri kuntien kanssa erilaisia, jossa osapuolet voivat sopia vastuunjaostaan.

Yksittäisen keittiön toiminnalla ei ole alueellisesti merkitystä. Tämän vuosi tarvittaisiin useiden keittiöiden toimintaverkosto, joka suuntautuu alueellisen ruokatuotannon lisäämiseen. Horisontaalinen yhteistyö luo hyvän mahdollisuuden alueella toimivien keittiöiden yhteistyön kehittämiseen joustavasti. Lapin läänissä olisi tärkeää huomioida kunkin kunnan erityistarpeet, jotta yhteistoimintaa voidaan jalostaa sopivaksi kuntakohtaisesti.

Kirjoittajat:
Merja Ahola Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö
Sini Yli-Suvanto projektisuunnittelija GRUDE -hanke, Lapin AMK


Aiheesta lisää GRUDE hankkeen ”Vihreää lisäpotkua kuntiin” -webinaarissa 28.4.2020 klo 12 alkaen. Sodankylän kunnan kehittämisjohtaja Jukka Lokka kertoo webinaarissamme Sodankylän kunnan kokemuksista lähiruoan hyödyntämisestä julkisessa keittiössä.

Vihreää lisäpotkua kuntiin – webinaari 28/04/2020

Ensimmäinen webinaarimuotoinen työpajamme järjestetään tiistaina 28.4.2020 klo 12-14.30.

Ilmoittautumislinkki tapahtumaan löytyy tästä: ilmoittaudu webinaariin
Ilmoittauduthan 26.4.2020 mennessä.
Toimitamme linkin etäosallistumista varten ilmoittautuneille sähköpostitse.

Ohjelma:

  • Sitran kiertotalous -avainalueen vetäjä Kari Herlevi: Kiertotalous ja vihreä kasvu
  • Iilaakso Oy energia-asiantuntija Kari Manninen: Iin hyvät energiakäytännöt
  • Sodankylän kunnan kehittämisjohtaja Jukka Lokka: Lähiruokaa julkisiin keittiöihin
  • Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha Laitila: Metsäenergia – Pöhinää pöpeliköstä