Suuntana ympäristökestävä matkakohde

Turismin on laskettu aiheuttavan jopa 8 % ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä (Maaseudun Tulevaisuus 2018). Ympäristökestävyys matkailussa -käsite herättääkin hieman ristiriitaisia ajatuksia. Mahtuvatko turismi ja ekologisuus edes samaan lauseeseen? Onko ympäristökestävyyttä mahdollista saavuttaa? Onko koko ajatus tekopyhä, kun ajatellaan perinteisen matkailun hiilijalanjälkeä?

Matkalle ei alkujaankaan tarvitsisi lähteä kauas. Sen lisäksi, että lentämisen vähentäminen on tehokas tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä, toiset käyttävät paljon rahaa ja aikaa tullakseen lomalle juuri tänne pohjoiseen, ainutlaatuisen luonnon, rauhan, revontulten ja yöttömän yön ihmemaahan.  Myös korona on lisännyt kiinnostusta lähialueisiin ulkomaiden ollessa tavoittamattomissa. Pohjoisen matkailupalvelut ovat ennen koronaa olleet suunnattu erityisesti ulkomaiselle matkailijalle, mikä on näkynyt sekä palvelujen sisällössä että hinnoittelussa. Paikallisille lähikohteet saattavat tuntua liian tutuilta, vaikka oikeasti lähellä olevista kohteista ei tiedetä. Lähimatkailuun liittyy myös ajatus omatoimisesta matkailusta, mikä jarruttaa palvelujen ja ohjattujen retkien hyödyntämistä.

Ympäristökestävyyden haasteita on itse kohteissakin. Esimerkiksi pitkien välimatkojen Lapissa matkailukeskusten ongelmana on ollut biojätteen ja muovin erilliskeräyksen ja käsittelyn järjestäminen. Jätettä syntyy verrattain vähän, ja eri jätejakeiden logistiikan ja käsittelyn järjestäminen etenee hitaasti. Jätteiden kierrätyksessä tarvitaankin myös sidosryhmien apua, eli kierrätyksen mahdollistava jätehuolto. Esimerkiksi biojätteiden käsittelyyn kannattaa yhdistää myös muita erilaisia biohajoavia sivuvirtoja kotitalouksista, matkailusta ja yrityksistä. Näin esimerkiksi biokaasuntuotanto ja sen kannattavuus saisivat mittakaavaetua.

Luonnossa liikkuessa pohjoismainen erikoisuus ja etuoikeus on jokamiehenoikeudet, joita on valitettavasti myös väärinkäytetty esimerkiksi roskaamalla. Tähän ongelmaan pika-apu voisi olla melko yksinkertainen: tiedottaminen ja tiedon lisääminen matkailijoille. Entä miten voidaan yhdistää valjakkokoirabisnes ja ympäristökestävyys? Huskysafarin mahdollistava rekikoira syö eläinkunnan tuotteita ja tuottaa ravinnepitoisia sivutuotteitaan ympäri vuoden, ei pelkästään talven sesonkikuukausina. Yrittäjät ovat olleet asiassa itse jo varsin aktiivisia, vaikka aihe ei olekaan vielä kiirinyt tiedostavimpienkaan asiakkaiden huolilistan kärkeen. Kompostointi onnistuu sivutyönä vain suhteellisen pienille materiaalimäärille, joten järjestäytyneempää biohajoavan jätteen kierrätystä kaivataan, samoin kuin kierrätysmahdollisuuksia esimerkiksi muoville.

Matkailun ympäristökestävyydessä on monia tekijöitä. Siirtyminen matkakohteeseen on yksi ympäristökuormitusta aiheuttava vaihe matkassa, mutta ei suinkaan ainoa. Ympäristökestävyyden haasteita ja niiden ratkaisuja pohdittiin huhtikuun Greennovation leirin pienryhmäkeskustelussa.

Kirjoittajat:
Satu Ervasti, Luonnonvarakeskus
Sari Nisula, Lapin ammattikorkeakoulu

Hajautettu bioenergiaan pohjautuva lämmöntuotanto yrittäjyyden ja huoltovarmuuden edistäjänä

Hajautetulla energiantuotannolla tarkoitetaan perinteisten keskitettyjen energiantuotantoratkaisujen toiminnan tukemista tai korvaamista niiden rinnalle rakennetuilla pienemmillä voimaloilla. Hajautetun energiantuotannon ratkaisut ovat maailmalla yleistyneet viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Hajautetun energiantuotannon käsite kattaa niin hajautetun sähköntuotannon kuin hajautetun lämmöntuotannonkin. Lämmöntuotannon osalta myös kaukolämpöverkkoa voidaan käsitteellisesti pitää hajautettuna energiantuotantoratkaisuna, koska energian tuotanto tapahtuu lähellä kuluttajia.

Tässä artikkelissa hajautetun lämmöntuotannon ratkaisuina käsitellään pienvoimaloita, jotka hyödyntävät biopohjaisia energianlähteitä ja tuottavat lämpöenergiaa yhden yksikön tai pienen yhteisön tarpeisiin, tavanomaisesti kuntakeskuksien kaukolämpöverkon ulkopuolella. Hajautetun lämmöntuotannon investointipäätöksiin vaikuttavat sekä taloudelliset että ei-taloudelliset tekijät. Taloudellisia tekijöitä ovat kannattavuuteen ja tuottoon liittyvät tekijät, mutta hajautettuja ratkaisuja ei voi tarkastella ainoastaan taloudellisesta näkökulmasta. Niihin voidaan kytkeä myös muita arvoja, kuten vastuullisuus, imagotekijät ja huoltovarmuuden sekä omavaraisuuden parantaminen. Biopolttoaineisiin perustuvilla hajautetun lämmöntuotannon ratkaisuilla on mahdollista korvata fossiilisia polttoaineita. Eniten potentiaalia siirtymiseksi uusiutuvien polttoaineiden hajautettuun lämmöntuotantoon on suoralla sähköllä tai öljyllä lämmitettävissä kiinteistöissä.

Lue koko artikkeli Lapin ammattikorkeakoulun LUMEN-verkkolehdestä täältä.

Lapin ensimmäinen vihreän kehityksen tiekartta on valmistunut

EU on nostanut ilmastonmuutoksen ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisen koko talousalueen tärkeimmäksi prioriteetiksi seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi, samalla panostaen merkittävästi alueen taloudellisen kasvun kiihdyttämiseen. Tavoitteet pyritään saavuttamaan laajalla vihreän kehityksen ohjelmalla (engl. Green Deal). Green Deal ei kuitenkaan ole pelkkä ilmasto-ohjelma, vaan se huomioi vihreän kehityksen kokonaisvaltaisemmin sisältäen muun muassa biodiversiteettistrategian. 

Osana Kohti vihreää kasvua -hanketta on valmistunut Lapin Green Deal -tiekartta, joka ponnistaa Euroopan unionin EU Green Deal -kasvuohjelmasta ja Suomen kansallisista ilmasto- ja ympäristötavoitteista. KORKIA Consulting Oy:n ohjauksessa tehdyn työn tavoitteena on ollut tunnistaa ja asettaa Lapille yhteiset vihreän kehityksen tavoitteet sekä kannustaa eri sektoreita ja toimialoja tavoitteita tukeviin toimenpiteisiin. Lisäksi tiekarttatyön avulla on haluttu tukea alueen koronasta selviytymistä ja elinvoimaisuuden kehittymistä.

Prosessin aikana järjestettiin avoin EU Green Deal -webinaari, työskenneltiin työpajoissa ja Lapin liiton sekä Ely -keskuksen asiantuntijoista kostuvassa projektiryhmässä. Tiekarttaprosessiin osallistui lähes 200 sidosryhmien edustajaa kunnista, alueorganisaatioista, yrityksistä, yhdistyksistä, virastoista ja tki –organisaatioista.

Laajapohjainen tiekarttatyö on toiminut lähtölaukauksena muutokselle kohti vihreää siirtymää. Asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa sitoutumista, yhteistyön koordinointia ja poliittisia päätöksiä. Green Deal -tiekartan toteutumisen edellytyksenä on, että Lapin keskeisillä toimijoilla on selkeä yhteinen tahtotila vihreästä kasvusta Lapissa. Tiekartassa Lapin kestävälle kasvulle valitaan yhteisesti merkittävimmät kehityskohteet ja tavoitteet, määritellään tarvittavat keinot ja toimijakohtaiset vastuut sekä työnjako. Laadittu tiekartta ei itsessään ole strateginen dokumentti, vaan se toimii tausta-aineistona uuden Lapin maakuntaohjelman laadinnassa ja muissa tulevissa sopimuksissa.

Kohti vihreää kasvua – Lapin Green Deal tiekartan laatiminen –hankkeen toiminta-aika jatkuu kesäkuuhun 2021. Hanketta rahoittaa maakunnan kehittämisrahasto.

Lisätietoja:
Green Deal -tiekartan jatkoaskeleet:
Maakuntajohtaja Mika Riipi, mika.riipi (at) lapinliitto.fi  tel. +358 44-767-4200

Onko vihreää bisnestä olemassa?

Grude-, VähäC- ja Väppi-hankkeiden yhdessä järjestämään webinaariin koottu vaikuttava asiantuntijakaarti kertoi näkemyksiään vihreän yritystoiminnan haasteista ja mahdollisuuksista. Lue tästä jutusta tapahtuman parhaat palat!

Yritykset – osa ongelmaa vai ratkaisua?

Tilaisuuden ensimmäinen asiantuntijavieras, Petteri Lillberg Demos Helsinki Oy:sta, johdatteli osallistujat aiheeseen avaamalla yritysten keskeistä roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Yleisessä keskustelussa kapitalistinen markkinatalous nähdään usein syypäänä maapallon raaka-ainevarojen kohtuuttomaan kuluttamiseen. Viime vuosien aikana yritysmaailmassa on kuitenkin herätty toimiin ympäristövastuullisen toiminnan puolesta, sillä yritysten ja brändien arvonnousun on huomattu olevan yhä vahvemmin sidoksissa niiden kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia.

Avainasemassa yritysten ympäristövastuullisessa toiminnassa on oman hiilijalanjäljen minimoinnin lisäksi hiilikädenjäljen maksimointi. Hiilikädenjäljen käsitteellä viitataan laajempaan toimintaan kuluttajien päästöjen vähentämiseksi. Yrityksen tulisi siis suunnata osaamista ja resursseja arvovaikuttamiseen ja auttaa asiakkaitaan tekemään vihreämpiä valintoja.

Miten Ii rakensi ilmastosta alustan yrittäjille ja yrittelijäisyydelle?

Noora Huotari Iin Micropolis Oy:sta kertoi, kuinka Iissä vihreä talous valittiin kunnan strategian keskiöön jo kymmenisen vuotta sitten. Nooran mukaan keskeinen edellytys ympäristötyön onnistumiselle on ollut kaiken ikäisten kuntalaisten osallistaminen toimintaan. Yhteinen tekeminen onkin tuonut kunnalle runsaasti positiivista näkyvyyttä ulkomaita myöten (ks. esim. BBC: Ii – The Greenest Town in Europe), mikä puolestaan on sitouttanut ja kannustanut kuntalaisia jatkamaan työtä ympäristön puolesta.

Myös Iissä yritysten rooli nähdään ympäristövastuullisuuden kannalta olennaisen tärkeänä. Kunta onkin lanseerannut Paikallista-merkin, jonka käyttöön saadakseen yrityksen on sitouduttava hyödyntämään resursseja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä vähentämään hiilidioksidipäästöjä.

Tähän mennessä vihreään talouteen siirtyminen on tuonut kunnalle muun muassa kymmeniä pysyviä työpaikkoja, uutta yritystoimintaa, yli 200 miljoonan euron arvosta investointeja, verotuloja uusista vesi- ja tuulivoimalaitoksista, merkittäviä säästöjä kiinteistöistä sekä kuntaimagon nousun myötä matkailukysynnän kasvua.

Tapaus Pyhätunturi Oy – Tavoitteena maailman puhtain hiihtokeskus

Esimerkkejä ympäristötyöhön paneutuneista yrityksistä löytyy onneksi jo Lapistakin: webinaarissa esille nousi Pyhä ja Ruka tuntureiden ympäristötyö. Tilaisuuden fasilitaattori Tuuli Kaskinen haastatteli aiheesta Jusu Toivosta, Pyhätunturi Oy:n kehitysjohtajaa.

Toivonen kertoo, että Pyhän ja Rukan hiihtokeskuksissa alettiin kiinnittää huomiota ympäristön suojeluun jo 90-luvulla. Vuonna 2008 asetettiin tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2020 mennessä, mikä kuitenkin saavutettiin jo vuonna 2011 – yhdeksän vuotta aiottua aikaisemmin. Tänä päivänä hiihtokeskukset Pyhällä ja Rukalla toimivat niin sanotulla Ski In Ski Out -periaatteella, mikä tarkoittaa, että majoitus ja muut hiihtokeskuksen palvelut sijaitsevat kävely- tai hiihtomatkan päässä toisistaan. Energiatehokkuus ja kompaktius ovat ylipäätään keskeisiä teemoja uusien investointien ja rakentamisen suunnittelussa hiihtokeskusten alueella.

Pyhätunturi Oy:n tapauksessa yrityksen johto on alusta asti nähnyt ympäristön suojelun tärkeänä arvona ja etsinyt ympäristöä huomioivia ratkaisuja toiminnassaan. Haasteitakin matkan varrelle on kuitenkin mahtunut. Ympäristötyötä yrityksessä ovat hidastaneet muun muassa muutosvastarinta sekä vaikeus löytää samoilla periaatteilla toimivia sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita. Toivosen mukaan myös kunnalta kaivattaisiin enemmän tukea ympäristöystävällisten ratkaisujen toteuttamiseen.

Tästä huolimatta Toivonen painottaa, ettei ympäristövastuullinen toiminta ole niin vaikeaa ja kallista kuin mitä usein ajatellaan. Lisäksi ympäristön suojelu tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia bisneksen kannalta. Pienen yrityksen tapauksessa Toivonen suosittelee liikkeelle lähtemistä pienin askelin: esimerkiksi huolehtimalla, että yrityksen käyttämä sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla.

Vihreästä taloudesta uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle

Webinaarin päätöspuheenvuorossa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies yhdisti paikallisen tason ympäristötoimet laajempaan, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kontekstiin.

Häkämies viittasi tutkimukseen, joka selvitti yritysten asenteita ilmastonmuutosta kohtaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ilmastonmuutos nähtiin riskinä liiketoiminnalle. Yrityksissä oltiin huolissaan esimerkiksi luonnonkatastrofien vaikutuksesta logistiikkaketjuihin sekä tuotannon siirtymisestä maihin, joissa ympäristöarvoja ei oteta huomioon samalla tavalla kuin Suomessa.

Ilmastoasiat vaativatkin toimia yrityksiltä ympäri maailmaa ja alasta riippumatta. Asiakkaat ja rahoittajat ovat alkaneet odottaa yrityksiltä ympäristövastuullisuutta sekä konkreettisia toimia ympäristön suojelemiseksi. Tätä kautta ilmastonmuutos tarjoaa suomalaisille yrityksille monia mahdollisuuksia, sillä jo tänä päivänä Suomi on yksi maailman johtavia puhtaan teknologian maita, jonka innovaatiot auttavat vähentämään negatiivisia ympäristövaikutuksia myös rajojemme ulkopuolella.

Tällä hetkellä Suomen suurimpia kansallisia haasteita ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat Häkämiehen mukaan liikenne ja maatalous. Tulevaisuuden ilmastoratkaisuina taas näyttäytyvät päästökauppa, yhteiskunnan sähköistyminen (mikä vähentää päästöjä myös muilla yhteiskunnan sektoreilla) sekä maa- ja metsätalouden hiilinielujen kasvattaminen ja ylläpitäminen. Samoin vetytalouden innovaatiot tarjoavat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Keskustelun antia: mitkä ovat ympäristönsuojelun lähtökohdat lappilaisissa yrityksissä?

Tilaisuuden osallistujia kannustettiin osallistumaan aktiivisesti keskusteluun sekä itse tilaisuudessa että järjestävien hankkeiden somekanavilla. Tarkoituksena oli kerätä osallistujilta kokemuksia ja kommentteja vihreän talouden edistämisestä yrityskentällä. Osallistujilta kuultiinkin ajatuksia muun muassa yritysklustereiden tärkeydestä, hiilikädenjäljen tiedostamisesta sekä laskentamenetelmien kehittämistarpeesta. Keskustelussa todettiin myös, että kuntien olisi tehtävä – Iin esimerkkiä seuraten – strateginen linjaus ilmastoasioiden eteenpäin viemiseksi.

Tilaisuuden lopuksi jokainen asiantuntija tiivisti yhden tärkeän neuvon ympäristövastuullisuuteen lappilaisille pienyrityksille:

  • Jyri Häkämies: Verkostoidu muiden yritysten kanssa ja toimi asiakaslähtöisesti.
  • Noora Huotari: Tuo ylpeästi esille yrityksen pienetkin ympäristöteot ja tartu rohkeasti kritiikkiin ja kehitysehdotuksiin.
  • Jusu Toivonen: Selvitä sähkösopimuksen muuttaminen uusiutuvaan energiaan sekä tarvittaessa päästökaupan tarjoamat mahdollisuudet (apua löytyy esim. https://nordicoffset.fi/).
  • Petteri Lillberg: Kuuntele asiakkaan tarpeita ja uskalla hinnoitella tuotteesi/palvelusi riittävän korkealle.

Kirjoittaja:
Henna Kukkonen, Lapin ammattikorkeakoulu

Esimerkkejä vihreän talouden kestävistä yhteisöistä

Tämä artikkeli on tiivistelmä jutusta, joka on kirjoitettu Lapin AMK:n LUMEN verkkolehteä varten. Voit lukea artikkelin kokonaisuudessaan täältä.

Yllä oleva GRUDE-hankkeen tiedonvälityksen tueksi piirretty ’kestävän vihreän talouden yhteisön’ ”unelmakuva” avaa visuaalisesti, miten vihreä talous voi paikallisyhteisöissä konkretisoitua. Unelmakuva ei ole kuva mistään nykyisin olemassa olevasta yhteisöstä, mutta se antaa käytettävissä oleviin luonnonvaroihin pohjautuvia esimerkkimalleja. Ratkaisujen toteutumiseen vaikuttavat luonnonvarojen lisäksi esimerkiksi käytettävissä oleva osaaminen ja päätöksentekijöiden halu siirtyä vihreään talouteen. Kuvan yhteyteen on avattu muutamia kuvasta löytyviä vihreän talouden toimintamalleja esimerkinomaisesti.

Esimerkki 1.

Yhteisö tuottaa osaajia paikallisten metsävarojen hyödyntämiseksi energiantuotannossa. Biopolttoaine hyödynnetään paikallisella keskitetyllä voimalaitoksella, joka tuottaa lämpöä ja mahdollisesti sähköä yhteisön tarpeisiin. Vaihtoehtoisesti raaka-aine voidaan käyttää pienvoimaloissa, jotka tarjoavat hajautetun energiantuotannon ratkaisuja isommille kiinteistöille. Voimalaitosten tuhkasivuvirta hyödynnetään metsien lannoitteena. Tuotot ja verotulot jäävät paikallistalouteen. Samalla energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus paranevat, fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee sekä varsinaisen energianlähteen osalta että logistiikan päästöjen osalta.

Esimerkki 2.

Paikallinen maanviljelijä tuottaa lähiruokaa myytäväksi marketissa ja hyödynnettäväksi julkisissa ateriapalveluissa. Riippuen maatilasta se voi vastaanottaa yhteisön tuottaman biojätteen ja hyödyntää sen biokaasuntuotannossa. Maanviljelijä työllistää samalla muita paikallisia, tulot ja verot jäävät paikallistalouteen. Logistiikasta aiheutuvat päästöt pienentyvät ja omavaraisuus paranee.

Esimerkki 3.

Paikallinen ammattikalastaja kalastaa keskuskeittiöiden tarpeisiin ja marketissa myytäväksi paikallista järvikalaa. Kalastaja voi itsensä lisäksi työllistää muita yhteisön jäseniä, jolloin työllisyys ja yhteisön verokertymä paranevat. Kalastus voi lisäksi esimerkiksi kohentaa vesistön tilaa ja luoda puitteita vesistömatkailulle. Omavaraisuus ruuantuotannossa paranee ja logistiikasta aiheutuvat päästöt vähenevät.

Esimerkki 4.

Yhteisön rakenteet sijoitetaan siten, että liikkuminen on mahdollista ilman yksityisautoilua. Samalla keskitettyjen lämmitysenergiatuotantoratkaisujen kannattavuus kohenee, jätehuolto tehostuu ja ihmisten kohtaamismahdollisuudet paranevat. Liikenteestä aiheutuvat päästöt vähenevät ja yhteisöllisyys lisääntyy. Matkailu voi hyötyä vähähiilisyyden tuomasta imagosta.

Kirjoittajat:
Kalle Santala, metsätalousinsinööri (YAMK), tuntiopettaja, projektisuunnittelija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin AMK
Reeta Sipola, agrologi (YAMK), projektipäällikkö, Tulevaisuuden biotalous, Lapin AMK

Kiertotaloudesta uutta potkua liiketoimintaan! – Wiebke Reimin haastattelu

Tätä juttua varten on haastateltu Umeån yliopiston tohtoria Wiebke Reimia, jonka pääosaamisaluetta ovat yrittäjyys ja innovaatiot (Entrepreneurship and Innovation)

Hei Weibke! Olit yksi viimeisimmän Greennovation-innovaatioleirimme huikeista pääpuhujista. Mitä sait itse irti tapahtumasta?
Tapahtuma oli mahtava ja oli tosi kiva nähdä, että ihmiset ovat niin kiinnostuneita kiertotaloudesta ja erityisesti arktisen alueen sivuvirtojen hyödyntämisestä. Nehän ovat myös meidän tutkimustyön keskeisiä teemoja. Oli myös mahtavaa kuulla esimerkkejä hankkeista, joita on jo meneillään arktisella alueella.

Vaikuttaa siltä, että olet mukana monessa kiertotalouteen ja uusiin liiketoimintamalleihin liittyvässä projektissa? Miksi kiertotalouden kenttä on sinusta niin mielenkiintoinen ja ajankohtainen?
Bisnesmaailma ja siihen liittyvä tutkimus on aiemmin keskittynyt pääasiassa yritysten sosiaaliseen vastuuseen (Corporate Social Responsibility, CSR). Kiertotalouteen perustuvat toimintamallit kuitenkin mahdollistavat sen, että taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä voidaan saavuttaa samanaikaisesti. Tämän takia minusta on niin tärkeää, että yritykset ymmärtäisivät sen, miten kannattavaa olisi siirtyä kestävämpiin liiketoiminnan tapoihin.

Greennovation-innovaatiotapahtumassa esittelit Symbioma-hankkeen. Kertoisitko vähän tarkemmin siitä ja mitä olet oppinut projektin myötä?
Symbioma on EU:n Pohjoinen periferia ja arktinen alue 2014–2020 -ohjelmasta rahoitettu hanke ja meillä on yhteistyökumppaneita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Irlannista. Meidän tavoitteena on parantaa ruokateollisuuden tuottaman jätteen hyödyntämistä. Tähän mennessä olemme huomanneet, miten suuria eroja eri maiden välillä on siinä, miten ruokajätteen uudelleenkäyttöä on organisoitu. Hankkeessa mukana olevat maat voivat oppia toisiltaan paljon ja potentiaalia yhteistyöhön löytyy valtavasti. Hankkeen nettisivuille www.symbioma.eu, kehitetään myös innovaatioalustaa (Technology Innovation Platform, TIP), jonka kautta yritykset voivat tunnistaa mahdollisuuksia tuottamansa ruokajätteen hyödyntämiseen. Symbioma-hanke on tosi jännittävä ja sen tähän mennessä herättämä huomio kertoo siitä, miten tärkeää on löytää sivuvirroille uusia käyttötarkoituksia.

Tapahtumassa esittelit muutaman esimerkin liiketoiminnoista, joiden parissa olet työskennellyt hankkeessa. Haluaisitko kertoa jotakin niistä?
On mahtavaa nähdä, miten yritykset muuttavat ongelmia ratkaisuiksi. On myös tosi tärkeää kertoa näitä hyviä esimerkkejä muille yrityksille ja auttaa heitä verkostoitumaan keskenään.

Onko yritysten vielä mahdollista päästä mukaan projektiin?
Joo, tottakai! Yritykset voivat olla yhteydessä minuun (wiebke.reim@ltu.se), niin voin kertoa lisätietoja. Projektiin haetaan erityisesti yrityksiä, joilla on hyviä valmiita prosesseja ja teknologiaa ruoantuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseen ja sellaisia, jotka haluaisivat kehittää toiminnassaan syntyvien sivuvirtojen ja jätteiden käsittelyä.

Vuonna 2019 voitit vuoden parhaan väitöskirjan palkinnon Vattenfallilta. Kertoisitko meille lyhyesti, mitä väitöskirjasi käsittelee ja miksi se on sinusta niin ajankohtainen juuri nyt?
Väitöskirjani käsittelee riskien hallintaan ja yhteistyöhön keskittyvien uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa. Tällä hetkellä väitöskirjan sisältämää tietoa hyödynnetään kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien käyttöönotossa, joiden onnistumisen kannalta yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on erityisen tärkeä asia. Kiertotalouteen perustuvan liiketoimintamallin pitää olla todella tarkkaan suunniteltu, jotta tavoite taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöhyötyjen saavuttamisesta yhtäaikaisesti olisi mahdollista.

Miltä sinun mielestäsi tulevaisuus näyttää uusien liiketoimintamallien luomisen suhteen?
Uskon, että tulevaisuuden liiketoimintamallien pitää tukeutua entistä enemmän yhteistyöhön ja kumppanuuteen, joka ulottuu yli yritysrajojen. Luulen myös, että liiketoimintamallien suhteen täytyy pystyä paremmin tuomaan esille niiden tuoma lisäarvo sekä fyysiselle, että sosiaaliselle ympäristölle. Lisäksi liiketoiminnassa on tärkeää huomioida yhtä lailla arvon luominen, välittäminen ja säilyttäminen ja ymmärtää näiden osa-alueiden yhteys toisiinsa – muutokset millä tahansa osa-alueella vaikuttavat myös muihin.

Haluaisitko vielä lisätä jotakin?
Oli mahtava kokemus olla mukana innovaatiotapahtumassa ja odotan innolla Grude-yhteisön tulevaa toimintaa ja tapahtumia!

Kiitos ajastasi Wiebke ja onnea kaikkiin tuleviin projekteihin!

Julkinen sektori kiertotalouden mahdollistajana

Summary of Group Discussion 1

GRUDE-hankkeen kolmannen innovointitapahtuman ryhmäkeskusteluissa kuultiin kuulumisia hankkeista, joiden aiheet linkittyvät kiertotalouden toteuttamiseen julkisella sektorilla.

Inga Hermann:
Inga Hermann Luleån teknillisestä yliopistosta kertoi hankkeesta, jossa on kehitetty menetelmää ravinteiden talteenottamiseksi jätevesistä. Nykyisin käsiteltävän jäteveden määrä on valtava, sillä ulosteiden ja virtsan joukossa on runsaasti puhdasta vettä. Ravinteita ei siis hyödynnetä riittävästi, vaikka kotitalouksien jätevesistä talteenotettavat ravinteet riittäisivät ruoan tuotantoon lähes saman kokoiselle ihmisjoukolle.

Ravinteiden talteenotto jätevesistä aiheuttaa myös vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kemiallisten lannoitteiden tuotanto. Lisäksi ravinteiden talteenoton ohessa voidaan tuottaa energiaa esimerksi biokaasun muodossa.

Sanna Tyni:
Sanna Tynin case-esimerkki liittyi projektiin LTKT 2.0, jonka tavoitteena on vahvistaa kiertotaloutta Lapissa. Projekti keskittyy tiedon lisäämiseen ja verkostojen vahvistamiseen sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla. Yhtenä tavoitteena projektissa on suunnitella Lappiin kiertotalouden tiekartta.

Keskustelu:
Ingan ja Sannan esitysten jälkeen ryhmässä keskusteltiin siitä, kuinka julkinen sektori voisi toimia kiertotalouden mahdollistajana.

Yhtenä tärkeimmistä edellytyksistä nähtiin olevan tietoisuuden lisääminen julkisen sektorin toimijoille. Osallistujat kokivat, että kunnat eivät tähän mennessä ole osanneet riittävällä tavalla ottaa huomioon sitä, kuinka ravinteiden kiertoa voisi lisätä ja tehostaa. Erityisesti jätevesien osalta valtion tarjoama taloudellinen tuki ja neuvonta nähtiin tärkeänä.

Keskustelussa todettiin, että kuntien tulisi aktiivisemmin osallistaa kuntalaisia päätöksentekoon. Toisaalta osallistujat toivat esiin sen, että kunnat ovat hyvin erilaisia ja sen vuoksi niiden olisi tärkeää löytää parhaiten itselle sopivat tavat kiertotalouden toteuttamiseen.


Satu Ervasti,
Luonnonvarakeskus

Kiertotalouden innovaatioita pohjoisesta

Greennovation Camp flyer

GRUDE-hankkeen kolmas virtuaalinen innovointitapahtuma (9.2.) kokosi yhteen osallistujia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta pohtimaan sivuvirtojen tehokkaampaa hyödyntämistä arktisilla alueilla. Tapahtuma alkoi kolmen pääpuhujan esityksillä, joiden sisällöt on tiivistetty tähän blogitekstiin.

Myös pienryhmäkeskusteluissa esiteltiin inspiroivia case-esimerkkejä tapahtuman teemoihin liittyen. Löydät ne seuraavista blogiteksteistämme: Kiertotalouden liiketoimintamallit ja Julkinen sektori kiertotalouden mahdollistajana

Wiebke Reim: Kiertotalouteen perustuvat liiketoimintamallit ja liiketoimintaekosysteemi

Wiebke Reim Luleån teknillisestä yliopistosta esitteli puheenvuorossaan Symbioma-hankkeen toimintaa. Hankkeen tarkoituksena on luoda kiertotalouden teemoja käsittelevä innovointialusta, joka mahdollistaisi uusien tuotteiden luomisen sivuvirroista ja sitä myötä saisi aikaan resursseja tehokkaammin hyödyntävää liiketoimintaa.

Wiebke kannusti yrittäjiä pohtimaan uudelleen oman liiketoimintansa arvoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Tähän liittyen hän esitteli esimerkin kiertotalouteen perustuvasta liiketoimintamallista, jossa Botten Vikenin panimon käytettyjä maltaita hyödynnetään jauhomatojen kasvattamisalustana. Jauhomadot taas ovat oivaa ravintoa kanoille paikallisissa kanaloissa, joissa tyypillisesti käytetään ulkomailla tuotettua soijaa.

Tärkeimmät pointit kiertotalouteen siirtymisessä ovat Wiebken mukaan:

  1. Muutostarpeen tiedostaminen ja arvojen uudelleen määrittely yrityksissä
  2. Nykyisten materiaalivirtojen sekä niiden uudelleenhyödyntämiseen liittyvän potentiaalin tunnistaminen
  3. Sopivien kumppaneiden ja teknologian löytäminen muutoksen läpiviemisen tueksi
  4. Ymmärrys siitä, että kiertotalous voi näyttää hyvin erilaiselta ja kuka tahansa voi olla mukana muutoksessa

Reetta Nivala: Kasvua kierrättämällä

Reetta Nivala toimii kehitysjohtajana Honkajoki Oy:ssä, joka on Suomen johtava eläinperäisten sivutuotteiden jalostaja. Honkajoki Oy:ssä teurastamoiden jätteestä tuotetaan orgaanista materiaalia, jota voidaan hyödyntää muun muassa eläinten ruoissa, lannoitteina, kosmetiikka- ja kemian teollisuudessa sekä polttoaineena.

Eläinperäisten sivutuotteiden hyödyntäminen on tärkeää, sillä länsimaissa naudasta käytetään ihmisravinnoksi ainoastaan noin 34 prosenttia. Loput eläimestä (esim. luut, sisäelimet, rasva jne.) ovat suurelta osin jätettä. Jätteen määrän vähentämisen lisäksi eläinperäisten sivutuotteiden huolellinen hyödyntäminen esimerkiksi vähentää sairauksien leviämisriskiä.

Jan Gabor: Maailmanluokan teollisuuspuisto

Jan Gabor tekee kehitystyötä Norjassa Mo:n teollisuuspuistossa. Teollisuuspuisto on Norjan tutkimusneuvoston suurin kiertotalousprojekti koskaan ja puiston alueella toimii 114 yritystä eri aloilta. Projektin tärkeimmät tavoitteet ovat energian käytön vähentäminen 20-30 prosentilla sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 10 prosentilla.

Jan esitteli useita esimerkkejä osaprojekteista, joita teollisuuspuistossa on toteutettu viime vuosien aikana. Esimerkiksi CO2 HUB Nordland -projektissa teollisuuspuisto teki yhteistyötä useiden suurten norjalaisyritysten kanssa, auttaen niitä hiilidioksidipäästöjen hävittämisessä ja jatkohyödyntämisessä. Yksi merkittävimmistä uusista aloitteista teollisuuspuistossa on metanolin tuotantolaitoksen perustaminen. Metanoli on hiilineutraali vaihtoehto polttoaineelle, jonka käyttöönotto voisi vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 95 prosenttia.

Jos haluat kuulla lisää kiertotalouden teemoista, tule mukaan seuraavaan innovointitapahtumaamme 11.5.! Silloin teemamme on Kestävä arktinen turismi.

Lisätietoja tapahtumasta tullaan julkaisemaan pian GRUDE-hankkeen Facebook-sivulle, sekä paikalliseen Facebook-ryhmäämme: GRUDE Yhteisö LAPPI.

Toivottavasti tavataan toukokuun tapahtumassa! 😊


Henna Kukkonen,
Lapin ammattikorkeakoulu

Kiertotalouden liiketoimintamallit – Tiivistelmä

Kiertotalouteen perustuvat liiketoimintamallit

GRUDE-hankkeen kolmas virtuaalinen innovointitapahtuma järjestettiin tiistaina 9. helmikuuta 2021. Tapahtuman ydinteemana olivat arktisten maaseutualueiden sivuvirrat ja niiden tehokkaampi hyödyntäminen. Pienryhmäkeskusteluissa tuotiin esille mielenkiintoisia ja ajankohtaisia näkökulmia muun muassa kiertotalouteen perustuviin liiketoimintamalleihin liittyen.

Luise Mattson (Älvsby, Ruotsi) kertoi case-esimerkin työstään Arctic DC -hankkeessa, jossa on onnistuttu hyödyntämään jopa 40 prosenttia datakeskusten tuottamasta hukkalämmöstä jauhomatojen kasvattamiseen. Jauhomatoja puolestaan toimitetaan ravinnoksi kanaloihin, joista kanojen jätökset jatkavat matkaansa lannoitteeksi tomaatinviljelijöille. Tällaista yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia, joka tehostaa yritysten ja muiden toimijoiden keskinäistä resurssien hyödyntämistä sekä synnyttää uutta liiketoimintaa, kutsutaan teolliseksi symbioosiksi.

Wisdom Kanda (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) esitteli pienryhmätyöskentelyn yhteydessä juuri alkaneen, nelivuotisen FORMAS-projektin, joka koskee kiertotalouteen perustuvia start-up -yrityksiä ja liiketoimintaekosysteemiä. Hankkeen tarkoituksena on tuoda uusien kiertotalousyritysten saataville tietoa yritystukijärjestelmistä.

Maja Blomquist (SMICE ja SNIUS -hankkeet, Ruotsi) painotti puheenvuorossaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä kiertotalouteen perustuvan liiketoiminnan kehittämisessä. Maja työskentelee SMICE-projektissa, jonka ydinteemana on tukea uusia innovaatioita sekä saada aikaan muutosta ennen kaikkea alueellisen tason toimintapolitiikoissa. Tähän liittyen hankkeessa on luotu ruotsalaisen kansallisen kehitysjärjestön kanssa vapaasti hyödynnettäväksi Circular Business Model Canvas -pohja, joka helpottaa nimenomaan kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien suunnittelua ja kehittämistä.

Liikkumisen kestävyys osana vihreää kehitystä

Liikenne ja liikkuminen ovat teknologian kehittymisen ja ilmastonmuutoksen ehkäisypaineen aiheuttamassa murroksessa. Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä viidennes oli peräisin liikenteestä vuonna 2018. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi on tarve kehittää entistä vähäpäästöisempiä liikkumismuotoja, joiden myötä liikkumisesta tulee helpompaa, turvallisempaa ja sujuvampaa. Samalla liikenteen päästöt pienenevät, ruuhkaisuus vähenee ja liikenneturvallisuus paranee.

Anna Suomalainen ja Kalle Santala kirjoittavat Lapin näkökulmasta kestävästä liikkumisesta, joka on yksi Euroopan Vihreän kehityksen ohjelman pääteemoista. Lue Lapin AMKin LUMEN verkkolehdessä julkaistu artikkeli kokonaisuudessaan TÄSTÄ

Anna Suomalainen, Älykäs ja kansainvälistyvä Lappi -hanke, Lapin liitto
Kalle Santala, GRUDE -hanke, Lapin AMK