Esimerkkejä vihreän talouden kestävistä yhteisöistä

Tämä artikkeli on tiivistelmä jutusta, joka on kirjoitettu Lapin AMK:n LUMEN verkkolehteä varten. Voit lukea artikkelin kokonaisuudessaan täältä.

Yllä oleva GRUDE-hankkeen tiedonvälityksen tueksi piirretty ’kestävän vihreän talouden yhteisön’ ”unelmakuva” avaa visuaalisesti, miten vihreä talous voi paikallisyhteisöissä konkretisoitua. Unelmakuva ei ole kuva mistään nykyisin olemassa olevasta yhteisöstä, mutta se antaa käytettävissä oleviin luonnonvaroihin pohjautuvia esimerkkimalleja. Ratkaisujen toteutumiseen vaikuttavat luonnonvarojen lisäksi esimerkiksi käytettävissä oleva osaaminen ja päätöksentekijöiden halu siirtyä vihreään talouteen. Kuvan yhteyteen on avattu muutamia kuvasta löytyviä vihreän talouden toimintamalleja esimerkinomaisesti.

Esimerkki 1.

Yhteisö tuottaa osaajia paikallisten metsävarojen hyödyntämiseksi energiantuotannossa. Biopolttoaine hyödynnetään paikallisella keskitetyllä voimalaitoksella, joka tuottaa lämpöä ja mahdollisesti sähköä yhteisön tarpeisiin. Vaihtoehtoisesti raaka-aine voidaan käyttää pienvoimaloissa, jotka tarjoavat hajautetun energiantuotannon ratkaisuja isommille kiinteistöille. Voimalaitosten tuhkasivuvirta hyödynnetään metsien lannoitteena. Tuotot ja verotulot jäävät paikallistalouteen. Samalla energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus paranevat, fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee sekä varsinaisen energianlähteen osalta että logistiikan päästöjen osalta.

Esimerkki 2.

Paikallinen maanviljelijä tuottaa lähiruokaa myytäväksi marketissa ja hyödynnettäväksi julkisissa ateriapalveluissa. Riippuen maatilasta se voi vastaanottaa yhteisön tuottaman biojätteen ja hyödyntää sen biokaasuntuotannossa. Maanviljelijä työllistää samalla muita paikallisia, tulot ja verot jäävät paikallistalouteen. Logistiikasta aiheutuvat päästöt pienentyvät ja omavaraisuus paranee.

Esimerkki 3.

Paikallinen ammattikalastaja kalastaa keskuskeittiöiden tarpeisiin ja marketissa myytäväksi paikallista järvikalaa. Kalastaja voi itsensä lisäksi työllistää muita yhteisön jäseniä, jolloin työllisyys ja yhteisön verokertymä paranevat. Kalastus voi lisäksi esimerkiksi kohentaa vesistön tilaa ja luoda puitteita vesistömatkailulle. Omavaraisuus ruuantuotannossa paranee ja logistiikasta aiheutuvat päästöt vähenevät.

Esimerkki 4.

Yhteisön rakenteet sijoitetaan siten, että liikkuminen on mahdollista ilman yksityisautoilua. Samalla keskitettyjen lämmitysenergiatuotantoratkaisujen kannattavuus kohenee, jätehuolto tehostuu ja ihmisten kohtaamismahdollisuudet paranevat. Liikenteestä aiheutuvat päästöt vähenevät ja yhteisöllisyys lisääntyy. Matkailu voi hyötyä vähähiilisyyden tuomasta imagosta.

Kirjoittajat:
Kalle Santala, metsätalousinsinööri (YAMK), tuntiopettaja, projektisuunnittelija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin AMK
Reeta Sipola, agrologi (YAMK), projektipäällikkö, Tulevaisuuden biotalous, Lapin AMK

Kiertotaloudesta uutta potkua liiketoimintaan! – Wiebke Reimin haastattelu

Tätä juttua varten on haastateltu Umeån yliopiston tohtoria Wiebke Reimia, jonka pääosaamisaluetta ovat yrittäjyys ja innovaatiot (Entrepreneurship and Innovation)

Hei Weibke! Olit yksi viimeisimmän Greennovation-innovaatioleirimme huikeista pääpuhujista. Mitä sait itse irti tapahtumasta?
Tapahtuma oli mahtava ja oli tosi kiva nähdä, että ihmiset ovat niin kiinnostuneita kiertotaloudesta ja erityisesti arktisen alueen sivuvirtojen hyödyntämisestä. Nehän ovat myös meidän tutkimustyön keskeisiä teemoja. Oli myös mahtavaa kuulla esimerkkejä hankkeista, joita on jo meneillään arktisella alueella.

Vaikuttaa siltä, että olet mukana monessa kiertotalouteen ja uusiin liiketoimintamalleihin liittyvässä projektissa? Miksi kiertotalouden kenttä on sinusta niin mielenkiintoinen ja ajankohtainen?
Bisnesmaailma ja siihen liittyvä tutkimus on aiemmin keskittynyt pääasiassa yritysten sosiaaliseen vastuuseen (Corporate Social Responsibility, CSR). Kiertotalouteen perustuvat toimintamallit kuitenkin mahdollistavat sen, että taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä voidaan saavuttaa samanaikaisesti. Tämän takia minusta on niin tärkeää, että yritykset ymmärtäisivät sen, miten kannattavaa olisi siirtyä kestävämpiin liiketoiminnan tapoihin.

Greennovation-innovaatiotapahtumassa esittelit Symbioma-hankkeen. Kertoisitko vähän tarkemmin siitä ja mitä olet oppinut projektin myötä?
Symbioma on EU:n Pohjoinen periferia ja arktinen alue 2014–2020 -ohjelmasta rahoitettu hanke ja meillä on yhteistyökumppaneita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Irlannista. Meidän tavoitteena on parantaa ruokateollisuuden tuottaman jätteen hyödyntämistä. Tähän mennessä olemme huomanneet, miten suuria eroja eri maiden välillä on siinä, miten ruokajätteen uudelleenkäyttöä on organisoitu. Hankkeessa mukana olevat maat voivat oppia toisiltaan paljon ja potentiaalia yhteistyöhön löytyy valtavasti. Hankkeen nettisivuille www.symbioma.eu, kehitetään myös innovaatioalustaa (Technology Innovation Platform, TIP), jonka kautta yritykset voivat tunnistaa mahdollisuuksia tuottamansa ruokajätteen hyödyntämiseen. Symbioma-hanke on tosi jännittävä ja sen tähän mennessä herättämä huomio kertoo siitä, miten tärkeää on löytää sivuvirroille uusia käyttötarkoituksia.

Tapahtumassa esittelit muutaman esimerkin liiketoiminnoista, joiden parissa olet työskennellyt hankkeessa. Haluaisitko kertoa jotakin niistä?
On mahtavaa nähdä, miten yritykset muuttavat ongelmia ratkaisuiksi. On myös tosi tärkeää kertoa näitä hyviä esimerkkejä muille yrityksille ja auttaa heitä verkostoitumaan keskenään.

Onko yritysten vielä mahdollista päästä mukaan projektiin?
Joo, tottakai! Yritykset voivat olla yhteydessä minuun (wiebke.reim@ltu.se), niin voin kertoa lisätietoja. Projektiin haetaan erityisesti yrityksiä, joilla on hyviä valmiita prosesseja ja teknologiaa ruoantuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseen ja sellaisia, jotka haluaisivat kehittää toiminnassaan syntyvien sivuvirtojen ja jätteiden käsittelyä.

Vuonna 2019 voitit vuoden parhaan väitöskirjan palkinnon Vattenfallilta. Kertoisitko meille lyhyesti, mitä väitöskirjasi käsittelee ja miksi se on sinusta niin ajankohtainen juuri nyt?
Väitöskirjani käsittelee riskien hallintaan ja yhteistyöhön keskittyvien uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa. Tällä hetkellä väitöskirjan sisältämää tietoa hyödynnetään kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien käyttöönotossa, joiden onnistumisen kannalta yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on erityisen tärkeä asia. Kiertotalouteen perustuvan liiketoimintamallin pitää olla todella tarkkaan suunniteltu, jotta tavoite taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöhyötyjen saavuttamisesta yhtäaikaisesti olisi mahdollista.

Miltä sinun mielestäsi tulevaisuus näyttää uusien liiketoimintamallien luomisen suhteen?
Uskon, että tulevaisuuden liiketoimintamallien pitää tukeutua entistä enemmän yhteistyöhön ja kumppanuuteen, joka ulottuu yli yritysrajojen. Luulen myös, että liiketoimintamallien suhteen täytyy pystyä paremmin tuomaan esille niiden tuoma lisäarvo sekä fyysiselle, että sosiaaliselle ympäristölle. Lisäksi liiketoiminnassa on tärkeää huomioida yhtä lailla arvon luominen, välittäminen ja säilyttäminen ja ymmärtää näiden osa-alueiden yhteys toisiinsa – muutokset millä tahansa osa-alueella vaikuttavat myös muihin.

Haluaisitko vielä lisätä jotakin?
Oli mahtava kokemus olla mukana innovaatiotapahtumassa ja odotan innolla Grude-yhteisön tulevaa toimintaa ja tapahtumia!

Kiitos ajastasi Wiebke ja onnea kaikkiin tuleviin projekteihin!

Julkinen sektori kiertotalouden mahdollistajana

Summary of Group Discussion 1

GRUDE-hankkeen kolmannen innovointitapahtuman ryhmäkeskusteluissa kuultiin kuulumisia hankkeista, joiden aiheet linkittyvät kiertotalouden toteuttamiseen julkisella sektorilla.

Inga Hermann:
Inga Hermann Luleån teknillisestä yliopistosta kertoi hankkeesta, jossa on kehitetty menetelmää ravinteiden talteenottamiseksi jätevesistä. Nykyisin käsiteltävän jäteveden määrä on valtava, sillä ulosteiden ja virtsan joukossa on runsaasti puhdasta vettä. Ravinteita ei siis hyödynnetä riittävästi, vaikka kotitalouksien jätevesistä talteenotettavat ravinteet riittäisivät ruoan tuotantoon lähes saman kokoiselle ihmisjoukolle.

Ravinteiden talteenotto jätevesistä aiheuttaa myös vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kemiallisten lannoitteiden tuotanto. Lisäksi ravinteiden talteenoton ohessa voidaan tuottaa energiaa esimerksi biokaasun muodossa.

Sanna Tyni:
Sanna Tynin case-esimerkki liittyi projektiin LTKT 2.0, jonka tavoitteena on vahvistaa kiertotaloutta Lapissa. Projekti keskittyy tiedon lisäämiseen ja verkostojen vahvistamiseen sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla. Yhtenä tavoitteena projektissa on suunnitella Lappiin kiertotalouden tiekartta.

Keskustelu:
Ingan ja Sannan esitysten jälkeen ryhmässä keskusteltiin siitä, kuinka julkinen sektori voisi toimia kiertotalouden mahdollistajana.

Yhtenä tärkeimmistä edellytyksistä nähtiin olevan tietoisuuden lisääminen julkisen sektorin toimijoille. Osallistujat kokivat, että kunnat eivät tähän mennessä ole osanneet riittävällä tavalla ottaa huomioon sitä, kuinka ravinteiden kiertoa voisi lisätä ja tehostaa. Erityisesti jätevesien osalta valtion tarjoama taloudellinen tuki ja neuvonta nähtiin tärkeänä.

Keskustelussa todettiin, että kuntien tulisi aktiivisemmin osallistaa kuntalaisia päätöksentekoon. Toisaalta osallistujat toivat esiin sen, että kunnat ovat hyvin erilaisia ja sen vuoksi niiden olisi tärkeää löytää parhaiten itselle sopivat tavat kiertotalouden toteuttamiseen.


Satu Ervasti,
Luonnonvarakeskus

Kiertotalouden innovaatioita pohjoisesta

Greennovation Camp flyer

GRUDE-hankkeen kolmas virtuaalinen innovointitapahtuma (9.2.) kokosi yhteen osallistujia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta pohtimaan sivuvirtojen tehokkaampaa hyödyntämistä arktisilla alueilla. Tapahtuma alkoi kolmen pääpuhujan esityksillä, joiden sisällöt on tiivistetty tähän blogitekstiin.

Myös pienryhmäkeskusteluissa esiteltiin inspiroivia case-esimerkkejä tapahtuman teemoihin liittyen. Löydät ne seuraavista blogiteksteistämme: Kiertotalouden liiketoimintamallit ja Julkinen sektori kiertotalouden mahdollistajana

Wiebke Reim: Kiertotalouteen perustuvat liiketoimintamallit ja liiketoimintaekosysteemi

Wiebke Reim Luleån teknillisestä yliopistosta esitteli puheenvuorossaan Symbioma-hankkeen toimintaa. Hankkeen tarkoituksena on luoda kiertotalouden teemoja käsittelevä innovointialusta, joka mahdollistaisi uusien tuotteiden luomisen sivuvirroista ja sitä myötä saisi aikaan resursseja tehokkaammin hyödyntävää liiketoimintaa.

Wiebke kannusti yrittäjiä pohtimaan uudelleen oman liiketoimintansa arvoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Tähän liittyen hän esitteli esimerkin kiertotalouteen perustuvasta liiketoimintamallista, jossa Botten Vikenin panimon käytettyjä maltaita hyödynnetään jauhomatojen kasvattamisalustana. Jauhomadot taas ovat oivaa ravintoa kanoille paikallisissa kanaloissa, joissa tyypillisesti käytetään ulkomailla tuotettua soijaa.

Tärkeimmät pointit kiertotalouteen siirtymisessä ovat Wiebken mukaan:

  1. Muutostarpeen tiedostaminen ja arvojen uudelleen määrittely yrityksissä
  2. Nykyisten materiaalivirtojen sekä niiden uudelleenhyödyntämiseen liittyvän potentiaalin tunnistaminen
  3. Sopivien kumppaneiden ja teknologian löytäminen muutoksen läpiviemisen tueksi
  4. Ymmärrys siitä, että kiertotalous voi näyttää hyvin erilaiselta ja kuka tahansa voi olla mukana muutoksessa

Reetta Nivala: Kasvua kierrättämällä

Reetta Nivala toimii kehitysjohtajana Honkajoki Oy:ssä, joka on Suomen johtava eläinperäisten sivutuotteiden jalostaja. Honkajoki Oy:ssä teurastamoiden jätteestä tuotetaan orgaanista materiaalia, jota voidaan hyödyntää muun muassa eläinten ruoissa, lannoitteina, kosmetiikka- ja kemian teollisuudessa sekä polttoaineena.

Eläinperäisten sivutuotteiden hyödyntäminen on tärkeää, sillä länsimaissa naudasta käytetään ihmisravinnoksi ainoastaan noin 34 prosenttia. Loput eläimestä (esim. luut, sisäelimet, rasva jne.) ovat suurelta osin jätettä. Jätteen määrän vähentämisen lisäksi eläinperäisten sivutuotteiden huolellinen hyödyntäminen esimerkiksi vähentää sairauksien leviämisriskiä.

Jan Gabor: Maailmanluokan teollisuuspuisto

Jan Gabor tekee kehitystyötä Norjassa Mo:n teollisuuspuistossa. Teollisuuspuisto on Norjan tutkimusneuvoston suurin kiertotalousprojekti koskaan ja puiston alueella toimii 114 yritystä eri aloilta. Projektin tärkeimmät tavoitteet ovat energian käytön vähentäminen 20-30 prosentilla sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 10 prosentilla.

Jan esitteli useita esimerkkejä osaprojekteista, joita teollisuuspuistossa on toteutettu viime vuosien aikana. Esimerkiksi CO2 HUB Nordland -projektissa teollisuuspuisto teki yhteistyötä useiden suurten norjalaisyritysten kanssa, auttaen niitä hiilidioksidipäästöjen hävittämisessä ja jatkohyödyntämisessä. Yksi merkittävimmistä uusista aloitteista teollisuuspuistossa on metanolin tuotantolaitoksen perustaminen. Metanoli on hiilineutraali vaihtoehto polttoaineelle, jonka käyttöönotto voisi vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 95 prosenttia.

Jos haluat kuulla lisää kiertotalouden teemoista, tule mukaan seuraavaan innovointitapahtumaamme 11.5.! Silloin teemamme on Kestävä arktinen turismi.

Lisätietoja tapahtumasta tullaan julkaisemaan pian GRUDE-hankkeen Facebook-sivulle, sekä paikalliseen Facebook-ryhmäämme: GRUDE Yhteisö LAPPI.

Toivottavasti tavataan toukokuun tapahtumassa! 😊


Henna Kukkonen,
Lapin ammattikorkeakoulu

Kiertotalouden liiketoimintamallit – Tiivistelmä

Kiertotalouteen perustuvat liiketoimintamallit

GRUDE-hankkeen kolmas virtuaalinen innovointitapahtuma järjestettiin tiistaina 9. helmikuuta 2021. Tapahtuman ydinteemana olivat arktisten maaseutualueiden sivuvirrat ja niiden tehokkaampi hyödyntäminen. Pienryhmäkeskusteluissa tuotiin esille mielenkiintoisia ja ajankohtaisia näkökulmia muun muassa kiertotalouteen perustuviin liiketoimintamalleihin liittyen.

Luise Mattson (Älvsby, Ruotsi) kertoi case-esimerkin työstään Arctic DC -hankkeessa, jossa on onnistuttu hyödyntämään jopa 40 prosenttia datakeskusten tuottamasta hukkalämmöstä jauhomatojen kasvattamiseen. Jauhomatoja puolestaan toimitetaan ravinnoksi kanaloihin, joista kanojen jätökset jatkavat matkaansa lannoitteeksi tomaatinviljelijöille. Tällaista yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia, joka tehostaa yritysten ja muiden toimijoiden keskinäistä resurssien hyödyntämistä sekä synnyttää uutta liiketoimintaa, kutsutaan teolliseksi symbioosiksi.

Wisdom Kanda (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) esitteli pienryhmätyöskentelyn yhteydessä juuri alkaneen, nelivuotisen FORMAS-projektin, joka koskee kiertotalouteen perustuvia start-up -yrityksiä ja liiketoimintaekosysteemiä. Hankkeen tarkoituksena on tuoda uusien kiertotalousyritysten saataville tietoa yritystukijärjestelmistä.

Maja Blomquist (SMICE ja SNIUS -hankkeet, Ruotsi) painotti puheenvuorossaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä kiertotalouteen perustuvan liiketoiminnan kehittämisessä. Maja työskentelee SMICE-projektissa, jonka ydinteemana on tukea uusia innovaatioita sekä saada aikaan muutosta ennen kaikkea alueellisen tason toimintapolitiikoissa. Tähän liittyen hankkeessa on luotu ruotsalaisen kansallisen kehitysjärjestön kanssa vapaasti hyödynnettäväksi Circular Business Model Canvas -pohja, joka helpottaa nimenomaan kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien suunnittelua ja kehittämistä.

Liikkumisen kestävyys osana vihreää kehitystä

Liikenne ja liikkuminen ovat teknologian kehittymisen ja ilmastonmuutoksen ehkäisypaineen aiheuttamassa murroksessa. Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä viidennes oli peräisin liikenteestä vuonna 2018. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi on tarve kehittää entistä vähäpäästöisempiä liikkumismuotoja, joiden myötä liikkumisesta tulee helpompaa, turvallisempaa ja sujuvampaa. Samalla liikenteen päästöt pienenevät, ruuhkaisuus vähenee ja liikenneturvallisuus paranee.

Anna Suomalainen ja Kalle Santala kirjoittavat Lapin näkökulmasta kestävästä liikkumisesta, joka on yksi Euroopan Vihreän kehityksen ohjelman pääteemoista. Lue Lapin AMKin LUMEN verkkolehdessä julkaistu artikkeli kokonaisuudessaan TÄSTÄ

Anna Suomalainen, Älykäs ja kansainvälistyvä Lappi -hanke, Lapin liitto
Kalle Santala, GRUDE -hanke, Lapin AMK

Ilmastoneutraali EU 2050, Suomi ja Lappi jo 2035

Euroopan komission käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on laaja ja kunnianhimoinen toimenpidepaketti, jolla halutaan torjua ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen aiheuttamia vakavia uhkia maanosallemme ja koko maailmalle. Ohjelman tavoitteena on merkittävä päästöjen vähentäminen, ja Euroopan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä. Tämä tavoite sisältyy myös jo voimassa olevaan Lappi-sopimukseen.

Koko Euroopan unionin talous on tarkoitus muuttaa kestäväksi toteuttamalla laaja siirtymä vihreään talouteen. Tämä sisältää maatalouteen, energiaan, liikenteeseen, rahoitukseen, teollisuuteen ja EU:n ulkosuhteisiin liittyviä toimenpiteitä. Tähtäimessä on tehdä EU:sta moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöt on nollattu, talouskasvu on kytketty irti resurssien käytöstä ja muutos on toteutettu sosiaalisesti kestävästi ja alueiden kannalta oikeudenmukaisesti. Sosiaalisen kestävyyden huomioiminen on erittäin tärkeää, jotta muutoksiin sitoudutaan laajasti ja niillä tavoitetaan riittävä vaikuttavuus.

Projektipäällikkö Reeta Sipola ja projektisuunnitteluja Sini Yli-Suvanto kirjoittavat artikkelissaan Green Dealin näkyvyydestä Lapissa.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Lapin Ammattikorkeakoulun verkkolehti LUMENista

Biokaasudraivia Lappiin -webinaarissa pohdittiin biokaasutuotannon haasteita ja mahdollisuuksia

Biokaasutuotantolaitos talvisessa maisemassa maaeudulla

Biokaasuntuotannon hyödyt odottavat Lapissa vielä toteutumistaan. Valtiovallalla on tahtoa biokaasun edistämiseksi, alalla on referenssejä omaavia kotimaisia biokaasulaitosvalmistajia ja tutkimustietoakin on. Missä siis vielä mättää? Miksei kentällä jo tapahdu?

Vastaus on alan ihmisille jo hyvin tuttu, kannattavuus. Energiaa ja väkilannoitteita saa käypään hintaan markkinoilta ja lannoitteet vieläpä helposti varastoitavassa ja levitettävässä tiiviissä muodossa. Käytössä oleva fossiilisiin energia- ja ravinnevarantoihin pohjautuva lineaarinen järjestelmä ei kuitenkaan ole kestävyyden kannalta aina paras vaihtoehto. Kiertotalouden keinoin paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen parantaisi energia- ja ravinneomavaraisuutta. Vaikutukset tuntuisivat aluetaloudessa ja parantaisivat osaltaan yhteisöjen elinvoimaisuutta. Hajautetun energian tuotannon positiiviset vaikutukset onkin tärkeä nähdä hieman totuttua kokonaisvaltaisemmin.

Ekologisessa kestävyydessä biokaasulla onkin tunnetusti hyvä tilanne, pystytäänhän menetelmällä hyödyntämään jäteperäisiä materiaaleja, tuottamaan niistä uusiutuvaa energiaa ja samanaikaisesti hyödyntämään arvokkaat ravinteet. Biokaasuteknologia sopiikin erityisen hyvin hajautettuun energiantuotantoon maaseudulla, koska siellä kiertää jo nyt orgaanista ravinnepitoista materiaalia, kuten lantaa. Myös erilaiset paikallisesti muodostuvat sivuvirrat voitaisiin hyödyntää lantaa käsittelevän biokaasuprosessin lisäsyötteenä, mikä nostaisi energiantuottoa sekä mahdollistaisi hajallaan muodostuvien sivuvirtojen hyötykäytön. Lapin alueelle tyypillisiä sivuvirtoja ovat esimerkiksi kasvisten prosessoinnin ja poroteurastuksen sivuvirrat sekä kalasatamien ja kasvatuslaitosten sivutuotteet. Sivuvirtojen lisäsyötteenä käytön haasteena on kuitenkin mm. kausittainen muodostuminen, mikä on mikrobiprosessille haastavaa.

GRUDE – Green Rural Economy ja Maatilat biokaasun tuottajina Lapissa hankkeet järjestivät perjantaina 4.12.2020 maatilojen biokaasuntuotantoa käsittelevän webinaarin, jossa puheenvuoronsa saivat niin Maa- ja metsätalousministeriön, laitostoimittajien kuin tutkimuksenkin edustajat. Webinaarin aiheet biokaasuohjelman toteutus ja biokaasun mahdollisuudet maatilamittakaavassa olivat hyvin ajankohtaisia, uutisoihan myös Yle biokaasualan kannattavuuden haasteista heti seuraavalla viikolla 7.12. (https://yle.fi/uutiset/3-11664019).

Hyvänä esimerkkinä paikallisia raaka-aineita käyttävästä ja positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia luovasta konseptista on Palopuron agroekologinen symbioosi Hyvinkäällä. Laitos hyödyntää paikallisia viherlannoitusnurmia ja lantoja, tuottaa mädätettä lannoitteeksi maatiloille ja liikennekaasua autoilijoille. Laitoksen pääomistajana on alueellinen energiayhtiö Nivos-energia. Paikallisen energiayrityksen ja maatilan yhteistyö tuo ratkaisun erityisesti vaadittavaan investointipääomaan, joka usein on se merkittävin pullonkaula. Myös erilaiset tuet ovat yleensä välttämättömiä, jotta uudet energiajärjestelmät saavat jalansijaa. Webinaarin keskusteluissa laitosvalmistajien piiristä nousi vahva toive tukipolitiikan vakiinnuttamiseksi. Yrittäjät saattavat ajautua lykkäämään investointipäätöksiään odotellessaan tietoa uusista tuki-instrumenteista tai tukitasojen nousuista, vaikka investointitukien parantaminen toki otetaan innolla vastaan koko alalla. Kansallisessa biokaasuohjelmassa ovatkin nyt mukana toimet myös pienten biokaasulaitosten kannattavuuden parantamiseksi, ja investointituen rahoitusosuuden nostoa on väläytelty. Konkreettisena ja todennäköisenä edistyksenä biokaasualalle on pian lausuntokierrokselle lähtevä ehdotus metaanin sisällyttämisestä jakeluvelvoitteen piiriin.

Draivia todella tuntui webinaarissa olevan, koska aikataulu venyi aktiivisen keskustelun ja ideoinnin myötä. Esitysten välillä syntyneissä polveilevissa keskusteluissa syntyi monta uutta hanke- ja kehittämisaihiota Lapin biokaasutuotannon edistämiseksi, eli webinaariantia parhaimmillaan!

Webinaarin esitykset ovat saatavilla GRUDE-hankkeen nettisivujen materiaalikirjastosta (https://www.grudeproject.eu/fi/kirjasto/#tiedotuskampanjat).

Artikkelin kirjoittajat Satu Ervasti, Erika Winquist ja Elina Tampio ovat Luonnonvaraskeskuksen tutkijoita ja vastasivat Biokaasudraivia Lappiin webinaarin järjestämisestä.


Greennovation Camp 09/09/2020 – Työpajaryhmä 3

Kuvan sisältö avataan blogitekstissä

Ympäristötietoisen kansalaisen ostopäätökset ovat kestäviä

Sitran tulevaisuuden megatrendit -kortit johdattivat työpajaosallistujat keskustelemaan arktisen bioenergian ja megatrendin eri näkökulmista.

Väestön keskittyminen harvoille alueille -megatrendi innosti ryhmän pohtimaan pohjoisten harvaanasuttujen alueiden nykytilannetta. Väestön keskittyessä muutamiin isompiin kasvukeskuksiin, muiden alueiden väestömäärä vähenee ja senioriväestön määrä kasvaa. Miten nuoret saataisiin pysymään näillä alueilla? Miten turvataan vaadittujen peruspalveluiden saatavuus niin perheille kuin ikääntyvälle väestölle? Samanaikisesti alueilla haastetaan aluetalouden ja yrittäjyyden elinvoimaisuus. Tulevaisuuden päätöksenteossa vaaditaan elintärkeitä päätöksiä, joilla tuetaan ja ylläpidetään niin alueellista kuin paikallistaloutta.

Kansainvälisyys vastaan kansallisuus sekä ylikulutus ja resurssien vaihteleva saatavuus -megatrendit johti ryhmän toteamaan esimerkiksi sen, että matkailuala on Suomessa hyvin riippuvainen ulkomaisista matkailijoista ja kansainvälisen matkailun mahdollistavasta logistiikasta, kuten lentoyhteyksistä. Samaan aikaan, kun luodaan kansainvälisiä yhteyksiä ja solmitaan kansainvälisiä sopimuksia, tulisi luoda uudenlaisia liiketoimintamalleja tukemaan paikallista yrittäjyyttä ja paikallistuotantoa. Laajemmassa mittakaavassa kaikessa tuotteiden ja palveluiden tuotannossa tulisi lähteä kiertotalouden periaatteista. Tuotteiden elinkaariajattelu ja kestävä palvelumuotoilu huomioi kaikki kaaren osat. Jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa tulee varmistaa niiden kierrätettävyys. Hävikki tulee minimoida ja hyödyntää.

Millainen on vastuullinen kuluttaja? Millaista on vastuullinen paikallinen liiketoiminta? entäpä vastuullinen globaali liiketoiminta? Työpajan ryhmän keskusteluissa syntyi ”ympäristötietoinen kansalainen”, joka huomioi kulutuspäätöksissään kierrätyksen ja välttää tarpeettomia hankintoja ja ylikuluttamista. Ympäristötietoinen kansalainen toimii vastuullisesti tehden energiaa säästäviä valintoja, jotka vaikuttavat myönteisesti ympäristön tilaan. Energiantuotannosta keskusteltaessa ryhmä tiedosti, ettei kaikki uusiutuva energian tuotanto ole aina kestävää energian tuotantoa. Fossiilisten polttoaineiden huvetessa, on itsestään selvää käyttää uusiutuvia energian lähteitä, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa. Energiratkaisuissa kysymys ei kuitenkaan ole ainostaan energian lähteistä vaan vielä enemmän huomiota tulisi kiinnittää energian kulutukseen. Nyt esiin astuu jälleen ympäristötietoinen kansalaisemme, unohtamatta alueellisia ja paikallisia päätöksentekijöitä ja yrityksiä. Pieniä haasteita voidaan ratkaista paikallisesti muistaen samalla, että minkään resurssien suunnittelematon kulutus ja ylikulutus ei ole kestävä ratkaisu.

Työn muuttuvat rakenteet -megatrendi nosti ryhmän keskusteluun yksilöstä lähtevät päätökset ja mahdollisuudet. Korona -pandemia on pakottanut kansalaiset opiskelemaan, työskentemään ja hoitamaan sosiaaliseen kanssakäymisen rajoitetusti ja etäyhteyksin. Uusi normaali on myös mahdollisuus. Työn tekeminen ja opiskelu ei ole enää paikkasidonnaista, vaan niitä voi tehdä etäyhteyksien avulla. Näin voidaan ajatella säästettävän myös energiaa, polttoaineita ja ympäristöä. Uusista teknologisista ratkaisuista, kuten nopeista nettiyhteyksistä harvaan asutuilla alueilla tulee itseisarvo, joka mahdollistaa tehokkaan työskentelyn. Uudet teknologiat ovat elintärkeitä myös ruoan ja energian tuotannossa. Oma, tuonnista riippumaton tuotanto, on edellytys globaaleista haasteista selviämiseen, mutta myös aluetalouden elinvoimaisuuden säilyttämisen näkökulmasta. Se, että arvo säilyy pienillä alueilla, vaikuttaa kokonaisvaltaisesti alueiden eri ikäluokkien asukkaisiin. Kukoistava aluetalous ja menestyvät yritykset mahdollistavat peruspalveluiden tuotannon kaikille.

Artkkelin tuotti työpajaryhmän 3 fasilitoijien puolesta hankkeen viestintävastaava Sini Yli-Suvanto. Työpajan fasilitoijat:
Amanda Mannervik, STRUKTURUM, Ruotsi
Satu Ervasti, Luonnonvarakeskus, Suomi
Sini Yli-Suvanto, Lapin ammattikorkeakoulu, Suomi

”Pellolta pöytään” -lähiruoan tuotannon hyviä käytänteitä

Kuvassa lautasilla poron kateenkorvaa ja maksaa.

Lapin AMKin GRUDE – Green Rural Economy ja Kohti kestäviä hankintoja -hankkeet järjestivät yhdessä Lapin liiton Arctic Smartness konseptin kanssa Vihreä Lappi maailmankartalle – yhteisvoimin! -webinaarin 2.10.2020. Webinaari koostui lyhyistä alustuksista, asiantuntijapaneelikeskustelusta ja työpajaosuudesta. Työpajoissa etsittiin lappilaisia hyviä käytänteitä liittyen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman teemoihin. Webinaariosallistujat keskustelivat työpajaryhmissään luontomatkailun, lähiruokatuotannon, kestävän liikkumisen ja puhtaan energian kokonaisuuksista, jotka sisältyvät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan omina strategioinaan tai strategianosina. Työpajojen kokonaisuuksia käsiteltiin edelleen yhteisten teemojen kautta, jotka olivat verkostoituminen ja yhteistyö, koulutus ja tutkimus, työllisyys, rahoitus, kilpailutus ja markkinointi. Tämä artikkeli keskittyy Pellolta pöytään työpajan -tuloksiin.

Artikkelin kirjoittajat projektisuunnittelijat Hanna-Mari Romakkaniemi ja Sini Yli-Suvanto jäsentävät työpajaryhmän näkemyksiä lähiruoan tuotantoon eri näkökulmista.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästä linkistä