Liikkumisen kestävyys osana vihreää kehitystä

Liikenne ja liikkuminen ovat teknologian kehittymisen ja ilmastonmuutoksen ehkäisypaineen aiheuttamassa murroksessa. Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä viidennes oli peräisin liikenteestä vuonna 2018. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi on tarve kehittää entistä vähäpäästöisempiä liikkumismuotoja, joiden myötä liikkumisesta tulee helpompaa, turvallisempaa ja sujuvampaa. Samalla liikenteen päästöt pienenevät, ruuhkaisuus vähenee ja liikenneturvallisuus paranee.

Anna Suomalainen ja Kalle Santala kirjoittavat Lapin näkökulmasta kestävästä liikkumisesta, joka on yksi Euroopan Vihreän kehityksen ohjelman pääteemoista. Lue Lapin AMKin LUMEN verkkolehdessä julkaistu artikkeli kokonaisuudessaan TÄSTÄ

Anna Suomalainen, Älykäs ja kansainvälistyvä Lappi -hanke, Lapin liitto
Kalle Santala, GRUDE -hanke, Lapin AMK

Ilmastoneutraali EU 2050, Suomi ja Lappi jo 2035

Euroopan komission käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on laaja ja kunnianhimoinen toimenpidepaketti, jolla halutaan torjua ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen aiheuttamia vakavia uhkia maanosallemme ja koko maailmalle. Ohjelman tavoitteena on merkittävä päästöjen vähentäminen, ja Euroopan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä. Tämä tavoite sisältyy myös jo voimassa olevaan Lappi-sopimukseen.

Koko Euroopan unionin talous on tarkoitus muuttaa kestäväksi toteuttamalla laaja siirtymä vihreään talouteen. Tämä sisältää maatalouteen, energiaan, liikenteeseen, rahoitukseen, teollisuuteen ja EU:n ulkosuhteisiin liittyviä toimenpiteitä. Tähtäimessä on tehdä EU:sta moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöt on nollattu, talouskasvu on kytketty irti resurssien käytöstä ja muutos on toteutettu sosiaalisesti kestävästi ja alueiden kannalta oikeudenmukaisesti. Sosiaalisen kestävyyden huomioiminen on erittäin tärkeää, jotta muutoksiin sitoudutaan laajasti ja niillä tavoitetaan riittävä vaikuttavuus.

Projektipäällikkö Reeta Sipola ja projektisuunnitteluja Sini Yli-Suvanto kirjoittavat artikkelissaan Green Dealin näkyvyydestä Lapissa.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Lapin Ammattikorkeakoulun verkkolehti LUMENista

Biokaasudraivia Lappiin -webinaarissa pohdittiin biokaasutuotannon haasteita ja mahdollisuuksia

Biokaasutuotantolaitos talvisessa maisemassa maaeudulla

Biokaasuntuotannon hyödyt odottavat Lapissa vielä toteutumistaan. Valtiovallalla on tahtoa biokaasun edistämiseksi, alalla on referenssejä omaavia kotimaisia biokaasulaitosvalmistajia ja tutkimustietoakin on. Missä siis vielä mättää? Miksei kentällä jo tapahdu?

Vastaus on alan ihmisille jo hyvin tuttu, kannattavuus. Energiaa ja väkilannoitteita saa käypään hintaan markkinoilta ja lannoitteet vieläpä helposti varastoitavassa ja levitettävässä tiiviissä muodossa. Käytössä oleva fossiilisiin energia- ja ravinnevarantoihin pohjautuva lineaarinen järjestelmä ei kuitenkaan ole kestävyyden kannalta aina paras vaihtoehto. Kiertotalouden keinoin paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen parantaisi energia- ja ravinneomavaraisuutta. Vaikutukset tuntuisivat aluetaloudessa ja parantaisivat osaltaan yhteisöjen elinvoimaisuutta. Hajautetun energian tuotannon positiiviset vaikutukset onkin tärkeä nähdä hieman totuttua kokonaisvaltaisemmin.

Ekologisessa kestävyydessä biokaasulla onkin tunnetusti hyvä tilanne, pystytäänhän menetelmällä hyödyntämään jäteperäisiä materiaaleja, tuottamaan niistä uusiutuvaa energiaa ja samanaikaisesti hyödyntämään arvokkaat ravinteet. Biokaasuteknologia sopiikin erityisen hyvin hajautettuun energiantuotantoon maaseudulla, koska siellä kiertää jo nyt orgaanista ravinnepitoista materiaalia, kuten lantaa. Myös erilaiset paikallisesti muodostuvat sivuvirrat voitaisiin hyödyntää lantaa käsittelevän biokaasuprosessin lisäsyötteenä, mikä nostaisi energiantuottoa sekä mahdollistaisi hajallaan muodostuvien sivuvirtojen hyötykäytön. Lapin alueelle tyypillisiä sivuvirtoja ovat esimerkiksi kasvisten prosessoinnin ja poroteurastuksen sivuvirrat sekä kalasatamien ja kasvatuslaitosten sivutuotteet. Sivuvirtojen lisäsyötteenä käytön haasteena on kuitenkin mm. kausittainen muodostuminen, mikä on mikrobiprosessille haastavaa.

GRUDE – Green Rural Economy ja Maatilat biokaasun tuottajina Lapissa hankkeet järjestivät perjantaina 4.12.2020 maatilojen biokaasuntuotantoa käsittelevän webinaarin, jossa puheenvuoronsa saivat niin Maa- ja metsätalousministeriön, laitostoimittajien kuin tutkimuksenkin edustajat. Webinaarin aiheet biokaasuohjelman toteutus ja biokaasun mahdollisuudet maatilamittakaavassa olivat hyvin ajankohtaisia, uutisoihan myös Yle biokaasualan kannattavuuden haasteista heti seuraavalla viikolla 7.12. (https://yle.fi/uutiset/3-11664019).

Hyvänä esimerkkinä paikallisia raaka-aineita käyttävästä ja positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia luovasta konseptista on Palopuron agroekologinen symbioosi Hyvinkäällä. Laitos hyödyntää paikallisia viherlannoitusnurmia ja lantoja, tuottaa mädätettä lannoitteeksi maatiloille ja liikennekaasua autoilijoille. Laitoksen pääomistajana on alueellinen energiayhtiö Nivos-energia. Paikallisen energiayrityksen ja maatilan yhteistyö tuo ratkaisun erityisesti vaadittavaan investointipääomaan, joka usein on se merkittävin pullonkaula. Myös erilaiset tuet ovat yleensä välttämättömiä, jotta uudet energiajärjestelmät saavat jalansijaa. Webinaarin keskusteluissa laitosvalmistajien piiristä nousi vahva toive tukipolitiikan vakiinnuttamiseksi. Yrittäjät saattavat ajautua lykkäämään investointipäätöksiään odotellessaan tietoa uusista tuki-instrumenteista tai tukitasojen nousuista, vaikka investointitukien parantaminen toki otetaan innolla vastaan koko alalla. Kansallisessa biokaasuohjelmassa ovatkin nyt mukana toimet myös pienten biokaasulaitosten kannattavuuden parantamiseksi, ja investointituen rahoitusosuuden nostoa on väläytelty. Konkreettisena ja todennäköisenä edistyksenä biokaasualalle on pian lausuntokierrokselle lähtevä ehdotus metaanin sisällyttämisestä jakeluvelvoitteen piiriin.

Draivia todella tuntui webinaarissa olevan, koska aikataulu venyi aktiivisen keskustelun ja ideoinnin myötä. Esitysten välillä syntyneissä polveilevissa keskusteluissa syntyi monta uutta hanke- ja kehittämisaihiota Lapin biokaasutuotannon edistämiseksi, eli webinaariantia parhaimmillaan!

Webinaarin esitykset ovat saatavilla GRUDE-hankkeen nettisivujen materiaalikirjastosta (https://www.grudeproject.eu/fi/kirjasto/#tiedotuskampanjat).

Artikkelin kirjoittajat Satu Ervasti, Erika Winquist ja Elina Tampio ovat Luonnonvaraskeskuksen tutkijoita ja vastasivat Biokaasudraivia Lappiin webinaarin järjestämisestä.


Greennovation Camp 9.9.2020 Työpajaryhmä 3

Kuvan sisältö avataan blogitekstissä

Ympäristötietoisen kansalaisen ostopäätökset ovat kestäviä

Sitran tulevaisuuden megatrendit -kortit johdattivat työpajaosallistujat keskustelemaan arktisen bioenergian ja megatrendin eri näkökulmista.

Väestön keskittyminen harvoille alueille -megatrendi innosti ryhmän pohtimaan pohjoisten harvaanasuttujen alueiden nykytilannetta. Väestön keskittyessä muutamiin isompiin kasvukeskuksiin, muiden alueiden väestömäärä vähenee ja senioriväestön määrä kasvaa. Miten nuoret saataisiin pysymään näillä alueilla? Miten turvataan vaadittujen peruspalveluiden saatavuus niin perheille kuin ikääntyvälle väestölle? Samanaikisesti alueilla haastetaan aluetalouden ja yrittäjyyden elinvoimaisuus. Tulevaisuuden päätöksenteossa vaaditaan elintärkeitä päätöksiä, joilla tuetaan ja ylläpidetään niin alueellista kuin paikallistaloutta.

Kansainvälisyys vastaan kansallisuus sekä ylikulutus ja resurssien vaihteleva saatavuus -megatrendit johti ryhmän toteamaan esimerkiksi sen, että matkailuala on Suomessa hyvin riippuvainen ulkomaisista matkailijoista ja kansainvälisen matkailun mahdollistavasta logistiikasta, kuten lentoyhteyksistä. Samaan aikaan, kun luodaan kansainvälisiä yhteyksiä ja solmitaan kansainvälisiä sopimuksia, tulisi luoda uudenlaisia liiketoimintamalleja tukemaan paikallista yrittäjyyttä ja paikallistuotantoa. Laajemmassa mittakaavassa kaikessa tuotteiden ja palveluiden tuotannossa tulisi lähteä kiertotalouden periaatteista. Tuotteiden elinkaariajattelu ja kestävä palvelumuotoilu huomioi kaikki kaaren osat. Jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa tulee varmistaa niiden kierrätettävyys. Hävikki tulee minimoida ja hyödyntää.

Millainen on vastuullinen kuluttaja? Millaista on vastuullinen paikallinen liiketoiminta? entäpä vastuullinen globaali liiketoiminta? Työpajan ryhmän keskusteluissa syntyi ”ympäristötietoinen kansalainen”, joka huomioi kulutuspäätöksissään kierrätyksen ja välttää tarpeettomia hankintoja ja ylikuluttamista. Ympäristötietoinen kansalainen toimii vastuullisesti tehden energiaa säästäviä valintoja, jotka vaikuttavat myönteisesti ympäristön tilaan. Energiantuotannosta keskusteltaessa ryhmä tiedosti, ettei kaikki uusiutuva energian tuotanto ole aina kestävää energian tuotantoa. Fossiilisten polttoaineiden huvetessa, on itsestään selvää käyttää uusiutuvia energian lähteitä, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa. Energiratkaisuissa kysymys ei kuitenkaan ole ainostaan energian lähteistä vaan vielä enemmän huomiota tulisi kiinnittää energian kulutukseen. Nyt esiin astuu jälleen ympäristötietoinen kansalaisemme, unohtamatta alueellisia ja paikallisia päätöksentekijöitä ja yrityksiä. Pieniä haasteita voidaan ratkaista paikallisesti muistaen samalla, että minkään resurssien suunnittelematon kulutus ja ylikulutus ei ole kestävä ratkaisu.

Työn muuttuvat rakenteet -megatrendi nosti ryhmän keskusteluun yksilöstä lähtevät päätökset ja mahdollisuudet. Korona -pandemia on pakottanut kansalaiset opiskelemaan, työskentemään ja hoitamaan sosiaaliseen kanssakäymisen rajoitetusti ja etäyhteyksin. Uusi normaali on myös mahdollisuus. Työn tekeminen ja opiskelu ei ole enää paikkasidonnaista, vaan niitä voi tehdä etäyhteyksien avulla. Näin voidaan ajatella säästettävän myös energiaa, polttoaineita ja ympäristöä. Uusista teknologisista ratkaisuista, kuten nopeista nettiyhteyksistä harvaan asutuilla alueilla tulee itseisarvo, joka mahdollistaa tehokkaan työskentelyn. Uudet teknologiat ovat elintärkeitä myös ruoan ja energian tuotannossa. Oma, tuonnista riippumaton tuotanto, on edellytys globaaleista haasteista selviämiseen, mutta myös aluetalouden elinvoimaisuuden säilyttämisen näkökulmasta. Se, että arvo säilyy pienillä alueilla, vaikuttaa kokonaisvaltaisesti alueiden eri ikäluokkien asukkaisiin. Kukoistava aluetalous ja menestyvät yritykset mahdollistavat peruspalveluiden tuotannon kaikille.

Artkkelin tuotti työpajaryhmän 3 fasilitoijien puolesta hankkeen viestintävastaava Sini Yli-Suvanto. Työpajan fasilitoijat:
Amanda Mannervik, STRUKTURUM, Ruotsi
Satu Ervasti, Luonnonvarakeskus, Suomi
Sini Yli-Suvanto, Lapin ammattikorkeakoulu, Suomi

”Pellolta pöytään” -lähiruoan tuotannon hyviä käytänteitä

Kuvassa lautasilla poron kateenkorvaa ja maksaa.

Lapin AMKin GRUDE – Green Rural Economy ja Kohti kestäviä hankintoja -hankkeet järjestivät yhdessä Lapin liiton Arctic Smartness konseptin kanssa Vihreä Lappi maailmankartalle – yhteisvoimin! -webinaarin 2.10.2020. Webinaari koostui lyhyistä alustuksista, asiantuntijapaneelikeskustelusta ja työpajaosuudesta. Työpajoissa etsittiin lappilaisia hyviä käytänteitä liittyen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman teemoihin. Webinaariosallistujat keskustelivat työpajaryhmissään luontomatkailun, lähiruokatuotannon, kestävän liikkumisen ja puhtaan energian kokonaisuuksista, jotka sisältyvät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan omina strategioinaan tai strategianosina. Työpajojen kokonaisuuksia käsiteltiin edelleen yhteisten teemojen kautta, jotka olivat verkostoituminen ja yhteistyö, koulutus ja tutkimus, työllisyys, rahoitus, kilpailutus ja markkinointi. Tämä artikkeli keskittyy Pellolta pöytään työpajan -tuloksiin.

Artikkelin kirjoittajat projektisuunnittelijat Hanna-Mari Romakkaniemi ja Sini Yli-Suvanto jäsentävät työpajaryhmän näkemyksiä lähiruoan tuotantoon eri näkökulmista.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästä linkistä

Puhtaalla energialla on suuri merkitys vihreässä taloudessa

Kuvassa maatila. Kuva kertoo, miten hajautetulla energiantuotannolla voi olla suuri rooli tulevaisuuden energiajärjestelmissä. Biokaasutuotanto maatiloilla parantaa tilojen energia- ja ravinneomavaraisuutta. Kuva: Satu Ervasti.

Puhdas energia on yksi EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) toimista, joka osaltaan edistää EU:n kokonaistavoitetta olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Puhdas energia määritellään vihreän kehityksen ohjelmassa hiilivapaaksi, pääosin uusiutuviin energialähteisiin perustuvaksi ja myös energiatehokkaaksi. Energiatehokkuutta on esimerkiksi hukkalämmön hyödyntäminen. Isossa roolissa on myös energiajärjestelmien integrointi, jolla tuodaan kustannustehokkuutta uudistustoimiin.

GRUDE -hankkeen asiantuntija, tutkija Satu Ervasti Luonnonvarakeskukselta ja projektipäällikkö Reeta Sipola Lapin ammattikorkeakoulusta kirjoittavat Lapin AMKin verkkolehti Lumeniin Lapin roolista puhtaan energian tuotannossa ja käytössä.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästä linkistä

Luontomatkailun kestävyyden kysymykset yhä tärkeämpiä

Kuva: Pallas. Sanna Kärkkäinen.

Matkailu on yksi tärkeimmistä Lapin elinkeinoista ja lähes kaikki Lapin matkailu perustuu luontoarvoihin. Luonto on vähintään taustatekijänä sellaisissakin aktiviteeteissa kuin laskettelu, moottorikelkkailu ja joulupukin luona vierailu. Lapin matkailijoista ulkomaisia on 52 ja kotimaisia 48 prosenttia. Nyt koronapandemian aikana kotimaisten matkailijoiden rooli korostuu. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet ja muutkin luontokohteet ovat matkailullisesti tärkeitä. Lappiin on myös muodostunut isoja matkailukeskuksia, jotka ovat olleet strategisen matkailukehittämisen painopisteenä. Niissä näkyy sosiaalisen kestävyyden kannalta olennainen ero muuhun pohjoiseen maaseutuun: asukkaissa on huomattavasti muita alueita enemmän naisia ja nuoria eli lappilaisen maaseudun elinvoimaisuuden kannalta ne ovat keskeisiä.

GRUDE hankkeen asiantuntijat lehtori Mervi Angeria Lapin ammattikorkeakoulusta ja erikoistutkija Seija Tuulentie Luonnonvarakeskuksesta pohtivat Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti Lumenissa luontomatkailun kestävyyden kysymyksiä.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Lumen verkkolehdestä täältä

Greennovation Camp 9.9.2020 Työpajaryhmä 1

Vihreät innovaatiot elävoittävät maaseutua

Ryhmätyöskentely virtuaalisessa Greennovation Campissa 9.9.2020 käsitteli neljää erilaista megatrendiä: 1) eliniät pitenevät ja väestö vanhenee, 2) monimuotoisuuden väheneminen, 3) teknologia muuttaa toimintatapoja, 4) vähättely vs. aktivismi.

Ensimmäisessä osiossa osallistujat esittelivät itsensä ja visualisoivat tulevaisuutta megatrendikorttien pohjalta. Keskustelussa nousi esiin erilaisia näkökulmia, kuten vaikutukset liiketoimintaan, kuntiin ja sidosryhmiin. Keskiössä oli erityisesti maaseutujen tulevaisuus. Lopuksi kaksi ryhmää yhdistyivät ja muodostivat yhteisen vision, jossa keskiössä on maaseutu ja miten vihreät innovaatiot, kuten uusiutuva energia, digitalisaatio, tekoäly, maanviljely sekä kiertotalous vaikuttavat tulevaisuuteen ja luovat mahdollisuuksia elää maaseudulla.

Kirjoittajat, ryhmän 1 fasilitoijat:
Hanne W. Brendelokken, Sintef Nord, Norja
Mervi Angeria, Lapin AMK, Suomi

Webinaarilla lisäpotkua kuntien vihreään talouteen

Korona ravistelee elinkeinoja kovalla otteella. Osalla yrityksistä on täysin pudonnut pohja pois toiminnalta ja käytännössä kaikilla aloilla on ainakin jollain tavalla täytynyt sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Myös hankemaailmassa korona on laittanut tämän kevään työsuunnitelmat uusiksi, mutta tietotyössä monia asioita voidaan siirtää virtuaalisesti toteutettavaksi, mikä antaa mahdollisuuksia toimia näissä olosuhteissa. Siirsimme GRUDE -hankkeemme vihreän talouden tiedonvälitykseen liittyvän työpajan toteutettavaksi etäyhteydellä, kun varmistui, että keväällä ei voida järjestää fyysisiä tapahtumia. Totesimme, että tavoitteemme välittää tietoa vihreän talouden mahdollisuuksista ja samalla tuottaa hankkeelle tietoa vihreän talouden kehityksen pullonkauloista on mahdollista saavuttaa myös verkkototeutuksena.

Kuva 1. GRUDE -hankkeen toimenpiteitä vihreän talouden edistämiseksi

Webinaari sisälsi lyhyen johdannon, jolla projektipäällikkö Reeta Sipola pohjusti tulevia asiantuntijapuheenvuoroja avaamalla vihreän talouden käsitettä ja kertomalla GRUDE -hankkeen tavoitteista. Puheenvuoroja ryhmittämään ja pohdintaa herättämään oli valmisteltu yleisölle esitettäviä kysymyksiä, joita webinaarin puheenjohtaja Maarit Timonen esitti puheenvuorojen välillä.

Kuva 2. Yleisö vastasi mitä vihreä talous heidän mielestään tarkoittaa.

Tieto vihreästä taloudesta lisääntyi

Webinaarimme ensimmäinen vierailijapuheenvuoro oli Sitran Kiertotalous -avainalueen vetäjän, Kari Herlevin alustus Vihreästä taloudesta sekä Suomen valtakunnallisena että maailmanlaajuisena ilmiönä. Verkossa järjestetty tapahtuma antoi meille erinomaisen mahdollisuuden saada valtakunnan tason asiantuntija puhujaksi. Fyysiseen, suhteellisen pienen yleisömäärän alueelliseen seminaariin on usein hankala saada nimekkäitä puhujia, webinaarissa osallistumiskynnys on myös esiintyjille pienempi.

Kuva 3. Yleisöltä kysyttiin vihreän kasvun toteutumista estäviä tekijöitä

Herlevi kertoi Suomen kansallisista kiertotaloustavoitteista ja painotti, että paljon täytyy vielä tehdä työtä materiaalien säilyttämiseksi kierrossa ja tuotantopäästöjen vähentämiseksi. Yleisöltä kysyttiin vihreän kasvun toteutumisen esteistä. Puheenjohtaja nosti sanapilvestä esiin tiedon puutteen. Kari Herlevi vastasi, että hän uskoo tietoa kyllä olevan riittävästi saatavilla, mutta oikea ja ajankohtainen tieto ei välttämättä tavoita tiedon tarvitsijaa.

Katso Kari Herlevin esitys tästä linkistä

Toisena puhujana saimme kuulla Iin kunnan energia-asiantuntija Kari Mannista. Kari toi webinaariin Pohjois-Suomalaisen esimerkin Iin kunnassa tehdyistä onnistuneista energiaratkaisuista, joihin kuulijoilla oli helppo samaistua Iin maantieteellisen sijainnin ja asukastiheyden perusteella. Yleisöltä kysyttiin, mikä estää Iin toimintamallin kopioimisen muihin kuntiin ja asenteiden merkitys nousi esiin vastauksissa. Puheenjohtaja kysyi, millä iiläinen asenne energia-asioiden edistämiseksi on saatu aikaiseksi. Kari Manninen vastasi, että rohkeus ja osallistaminen ovat olleet avainasemassa vihreän talouden toimintamallien edistämisessä.

Katso Kari Mannisen esitys tästä linkistä

Kuva 4. Miksei Iin toimintamallia voi kopioida muihin kuntiin?

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha Laitila Joensuusta kertoi meille metsäenergian hankinnan ja käytön merkityksestä energiantuotannolle ja työllisyydelle. Hän painotti esityksessään kustannustekijöiden merkitystä metsäenergian käytön lisäämisessä. Yleisöltä kysyttiin, mikä estää pöhinän Lapin pöpeliköissä. Puheenjohtaja nosti alustajalle sanapilvestä kysymyksen, mitä metsäenergian tukijärjestelmille pitäisi tehdä, jotta metsäenergian käyttö tehostuisi. Juha Laitila vastasi, että tukijärjestelmän ennustettavuuden helpottuminen vakiinnuttaisi metsäenergian toimitusketjujen toimintaa ja sitä myötä metsäenergian käyttö lisääntyisi ja tehostuisi.

Katso Juha Laitilan esitys tästä linkistä

Kuva 5. Yleisöltä kysyttiin, mikä estää pöhinän Lapin pöpeliköissä

Viimeisenä asiantuntijana kuultiin Sodankylän kehittämisjohtaja Jukka Lokkaa. Hänen aiheenaan oli lähiruoan käytön lisääminen julkisissa keittiöissä. Jukka esitteli Sodankylässä hanketoiminnan kautta kehitettyä ja käynnistettyä toimintamallia keskuskeittiövetoisesta ruokapalvelutuotannosta, jossa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan paikallisia raaka-aineita. Yleisöltä kysyttiin esteitä Sodankylän toimintamallin kopioimiseen muissa kunnissa, josta syntyneestä sanapilvestä puheenjohtaja nosti Jukalle kysymyksen keinoista tahtotilaan vaikuttamiseksi kunnissa. Jukka vastasi, että tiedon lisääminen ja kustannuslaskentaan perustuvien perusteluiden esittäminen ovat avainasemassa päätöksentekoon vaikutettaessa. Kokonaiskustannnukset eivät välttämättä nouse, vaikka ruokapalvelut tuotetaan paikallisia raaka-aineita hyödyntäen.

Katso Jukka Lokan esitys tästä linkistä

Kuva 6. Esteitä Sodankylän julkisen kilpailutuksen toimintamallin kopioinnille

Hyvät käytännöt talteen

GRUDEn kannalta toteutus oli onnistunut: webinaariin osallistuneet olivat toteutukseen tyytyväisiä ja arvioivat tietämyksensä vihreästä taloudesta lisääntyneen. Jokaisen asiantuntijavieraan aiheesta olisi voinut jörjestää koko päivän tapahtuman, mutta tämän tilaisuuden tavoitteina oli avata näkymiä vihreän talouden mahdollisuuksille ja luoda myönteistä asennetta. Tavoitteet saavutettin hyvin tiiviiden esittelyjen kautta. Saimme myös hyvin kommentteja kehityksen pullonkauloihin ja toiveita tulevien tilaisuuksien teemoista jatkosuunnittelua varten. Tämänkertainen webinaarimme toimi johdantona vihreään talouteen ja sen tavoitteena oli ennen kaikkea herättää kiinnostusta ja luoda pohjaa tulevalle verkostomaiselle työskentelylle.

Kuva 7. Osallistujat kokivat webinaarin lisänneen tietämystään vihreästä kasvusta ja kiertotaloudesta.

Realistisesti arvioiden tavoitimme verkkototeutuksella enemmän osallistujia kuin järjestämällä fyysisen tilaisuuden. Etäosallistuminen mahdollisti erityisesti keskeisen kohderyhmämme, kiireisten julkisen sektorin edustajien osallistumisen. Parin tunnin etätapahtuma on helpompi saada mahtumaan kalenteriin kuin koko päivän varaaminen matkustamiseen. Tilaisuus myös tallennettiin ja ilmoittautuneille toimitettiin linkit tallenteeseen ja aineistoihin, joten esiteltyihin hyviin käytäntöihin on mahdollista perehtyä tarkemmin. Riippumattomuus ajasta ja paikasta on webinaarina toteutetun tilaisuuden vahvuus. Tapahtumien siirtäminen etätoteutukseen on pieni käytännön esimerkki vihreästä taloudesta. Toteutumatta jääneet puhujien ja yleisän matkustamisen päästöt vähentävät ympäristökuormitusta ja saadaan resurssitehokkaasti puhujiksi asiantuntijoita, jota eivät ehtisi matkustaa paikalle.

Korona on kiistatta suuri isku taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille, ja on iskenyt eri aloihin hyvin epätasa-arvoisesti piittaamatta siitä, kuinka vastuullisesti asiat on yrityksissä hoidettu. Luonto on kuitenkin osoittanut elpymisen merkkejä nyt, kun ympäristökuormitus on merkittävästi vähentynyt. Olemme saaneet lukea uutisista esimerkiksi Aasian kaupunkien ilmanlaadun paranemisesta ja Himalajan vuoriston näkymisestä jälleen Intiaan.

Jotta tästä kriisistä koituisi myös jotain hyvää, tämän poikkeustilan tulisi saada meidät pohtimaan, missä asioissa on syytä palata vanhaan ja mitä asioita voisime jatkossakin tehdä toisin. Vihreässä taloudessa on kyse juuri tästä tasapainon etsimisestä talouden, hyvinvoinnin ja luonnon kesken.

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Pohjoisen tekijät -blogissa 15.5.2020.

Metsätalousinsinööri (YAMK) Kalle Santala ja Agrologi (YAMK) Reeta Sipola työskentelevät Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Kirjallisuutta:

Santala, K. & Sipola, R. 2020. Verkkotyöpajassa vara parempi. Lumen Lapin Ammattikorkeakoulun verkkolehti 2/2020 https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2020/04/15/verkkotyopajassa-vara-parempi/

Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta. YLE Uutiset 18.4.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11308211

Päästöt laskevat nyt ryminällä, mutta onko koronavirus hyvä uutinen ilmastonmuutoksen kannalta? Päinvastoin, sanoo tutkija: ”Tämä on pelottava oppitunti” YLE Uutiset 29.3.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11279055