Ruokahävikki on uhka kestävyydelle

Maailmanlaajuisesti peräti kolmannes tuotetusta ruoasta päätyy muualle kuin ihmisravinnoksi. Euroopan Unionin alueella tämä on keskimäärin 173 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Hävikkiruoan ympäristövaikutukset ovat todella hätkähdyttäviä. Ruokahävikki aiheuttaa lähes kymmenen prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä ja noin neljännes maataloudessa kulutetusta vedestä kuluu hävikkiruokaan. Ongelman suuruutta kuvaa ehkä kaikkein parhaiten se, että hävikkiruoan tuotantoon tarvitaan Kiinan kokoinen maa-ala. Myös taloudelliset vaikutukset ovat erittäin merkittäviä. Kun otetaan laskelmaan mukaan koko ketju, ovat ruokahävikin kustannukset EU:n alueella huimat 143 miljardia euroa vuodessa. Ruokahävikki vaarantaa koko ruokajärjestelmän kestävyyden. Tulevaisuudessa ruoan tuotantoon tarvittavaa maa-alaa on lisättävä merkittävästi, mikä heikentää myös biodiversiteettiä huomattavasti.

Kaikkea ruokahävikkiä ei ole mahdollista ainakaan lyhyellä aikavälillä poistaa. Valmistetun ruoan hävikin määrän vähentämiseen on panostettu jo nyt ja tulevaisuudessa teknologinen kehitys tuo apua myös tähän. Hävikistä lähes 70 prosenttia syntyy ruokaketjun loppupäässä: kotitalouksissa, kaupoissa ja ravitsemispalveluissa.  Pelkästään ravitsemispalveluiden ruokahävikin määrä on peräti 60 miljoonaa kiloa vuodessa. Määrät ovat niin suuria, että pienelläkin prosentuaalisella hävikin määrän vähentämisellä saavutettaisiin merkittäviä taloudellisia säästöjä.

Monissa ruokapalvelujen organisaatioissa on hävikin määrän vähentämiseen kiinnitetty huomiota jo pitkään. Yksi tärkeä askel ruokahävikin vähentämiseen on henkilökunnan kouluttaminen. Kaikki lähtee siitä, että raaka-aineita tilataan oikea määrä oikeaan aikaan, jolloin myös varaston kierto pystytään optimoimaan, myös reseptiikalla ja annoskoolla pystytään vaikuttamaan hävikkiin. Esimerkiksi Meri-Lapin Kuntapalveluissa on kokeiltu valmistaa vanhusten palvelutaloihin ravintorikkaampaa ruokaa, jolloin myös annoskokoja on voitu pienentää ja näin myös asiakaskohtaisen ruokahävikin määrää on saatu vähennettyä huomattavasti. Valmistusmenetelmällä on myös vaikutusta hävikin määrään. Meri-Lapin kuntapalveluissa on saatu hävikkiä vähennettyä merkittävästi, kun muutamissa toimipisteissä on siirrytty loppukypsennyskeittiöstä takaisin valmistuskeittiöön. Tämä johtuu siitä, että valmistuskeittiö pystyy reagoimaan nopeasti asiakasmäärien muutoksiin.

Ruokakasvatuksella kouluissa ja päiväkodeissa on myös tärkeä rooli ruokahävikin vähentämisessä. Lasten on hyvä oppia jo pienestä pitäen arvostamaan ja hyödyntämään ruokaa monipuolisesti. Kun esimerkiksi koulussa ruokaa saa vapaasti hakea lisää, sitä ei välttämättä tule otettua liikaa ensimmäisellä kerralla ja näin aiheuttaa hävikkiä. Tärkeintä kuitenkin on opettaa lapset ottamaan ruokaa sen verran minkä jaksaa syödä. Suurten keittiöiden kuten koulujen ja vanhainkotien ylijäämäruokaa voidaan myös myydä eteenpäin halvemmalla hinnalla, mikä on myös hyvä keino ruokahävikin pienentämiseen.

Seuranta on ruokahävikin vähentämisen lähtökohta. Myös henkilökunnan ja asiakkaiden opastus on tässä merkittävässä roolissa. Kuten kaikessa kehittämistoiminnassa, myös ruokahävikin vähentämisessä pyritään toimintaa kehittämään yhteistyössä kaikkien asiakasryhmien ja henkilökunnan kanssa. Hävikin seurantaan on kehitetty myös erilaisia teknologisia apuvälineitä. Yksi näistä on Lukeloki, joka on Luonnonvarakeskuksen kehittämä sovellus ravitsemispalveluiden ruokahävikin mittaamiseen. Seurannalla on erittäin tärkeä rooli vähentämistoimien kohdentamisessa.

Kaikista hyvistä toimista huolimatta hävikkiruokaa syntyy myös tulevaisuudessa ja onkin erittäin tärkeää kehittää uusia ja tehokkaampia tapoja hyödyntää hävikkiruokaa siihen tarkoitukseen, johon se on valmistettu, eli ihmisten ravinnoksi. Tällöin se ei edes päädy varsinaiseksi hävikkiruoaksi. Oulussa toimivassa Prikka kiertoon -hankkeessa kehitetään keskitettyä hävikkiruoan logistiikkakeskusta, jolla pyritään tehostamaan hävikkiruoan noutoa ja jakelua edelleen ruoka-apu toimijoille. Hanke on samalla myös työllisyyshanke ja erinomainen esimerkki toiminnasta, jossa saadaan vähennettyä jätteen määrää ja luotua toiminnalla monenlaisia hyötyjä koko yhteisölle.

Viimeistään nyt täytyy koko ruokaketjun, kuluttajista ruoan tuottajiin, ottaa ruokahävikin vähentäminen tosissaan. Väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan ja YK:n väestöennusteen mukaan meitä on 30 vuoden kuluttua lähes kymmenen miljardia. Mikäli ruokahävikin määrää ei saada vähennettyä merkittävästi, on meillä tulevaisuudessa suuria ongelmia ruokajärjestelmän kestävyyden suhteen. Ekologisessa kestävyydessä on haasteita jo tällä väestömäärällä, eikä meillä ole tulevaisuudessa varaa uhrata Kiinan kokoista maa-alaa pelkän hävikkiruoan tuottamiseen. Ihminen keksii kyllä keinot, jos tilanteen vakavuus vain ymmärretään.

Lähteet     

Silvennoinen, K. 2021. Luonnonvarakeskus. Ruokahävikki ravitsemispalveluissa. Ruokahävikin vähentäminen ruokapalveluissa-webinaari, 10.11.2021. Viitattu 19.11.2021 https://www.youtube.com/watch?v=Lw_bdBBRets

Rousu, T. 2021. Meri-Lapin kuntapalvelut. Ruokahävikin vähentämisen hyvät käytänteet ja haasteet Meri-Lapin kuntapalveluissa. Ruokahävikin vähentäminen ruokapalveluissa-webinaari, 10.11.2021. Viitattu 19.11.2021 https://www.youtube.com/watch?v=Lw_bdBBRets

Matikainen, I. & Nokela, T. 2021. Prikka kiertoon, työllisyyden, osallisuuden ja kiertotalouden kehittämishanke.  Ruokahävikin vähentäminen ruokapalveluissa-webinaari, 10.11.2021. Viitattu 19.11.2021 https://www.youtube.com/watch?v=Lw_bdBBRets

Kirjoittajat:

Harri Lammi ja Ulla Arvio, metsätalousinsinööriopiskelijat, Lapin AMK

Ruokahävikin vähentäminen ruokapalveluissa 10/11/2021

Ruokapalveluiden haasteena on ylijäämäruoka, joka aiheuttaa taloudellisia kustannuksia sekä luonnonvarojen tuhlausta.

Kutsumme ruokapalveluiden ammattilaiset, yrittäjät, kuntapäättäjät sekä avustusorganisaatiot kuuntelemaan ja keskustelemaan hyvistä käytänteistä, joilla ruokahävikkiä saadaan vähennettyä sekä hävikkiruokaa hyödynnettyä tehokkaammin!

Ohjelma:

Klo 9.00 Aloitus

Klo 9.05  Kirsi Silvennoinen, Luke  
Tutkijan näkökulma ruokahävikin vähentämiseen.  
  
Klo 9.30  Tarja Rousu, Meri-Lapin ruokapalvelut  
Ruokahävikin vähentämisen hyvät käytänteet sekä haasteet Meri-Lapin ruokapalveluissa.   
  
Klo 9.50  Katja McQueen-Winberg ja Tiina Nokela, Prikka Kiertoon -hanke  
Keskitetty hävikkiruoan logistiikkakeskus: Ruokahävikin vähentäminen ja yhteisön hyödyt. 
  
Klo 10.20 Avointa keskustelua

Lue lisää ja ilmoittaudu webinaariin tästä linkistä.