Vuoden 2022 maaseutututkijatapaaminen järjestettiin elokuun lopussa Lappeenrannassa teemalla Kestävät paikallisyhteisöt. Paikalla oli noin 90 maaseudun tutkimuksesta ja kehittämisestä kiinnostunutta ihmistä ja myös GRUDE-hankkeen kokemuksista päästiin keskustelemaan yhdessä tapahtuman työryhmistä.
Päällimmäisenä kokemuksena tilaisuudesta jäi mieleen spontaanien keskustelujen ja kohtaamisten vaivattomuus ja suuri määrä. Avaussessiota odotellessa puheensorina täytti salin, ja ennestään toisiaan tuntemattomien vierustoverien kanssa rupatellessa pohdimmekin sitä, kuinka tästä on väkisinkin jääty paitsi korona-ajan etätapahtumissa. Vaikka mukana oli ihmisiä hyvin erilaisista organisaatioista ja tehtävistä tutkijoita aluekehittäjiin, osallistujia yhdisti kiinnostus maaseutututkimukseen.
Torstai aloitettiin Mari Martiskaisen esityksellä oikeudenmukaisesta energiamurroksesta, joka onkin haastava tehtävä. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii kiistattomasti fossiilisista polttoaineista irtautumisen eli energiamurroksen, mutta samaan aikaan on muistettava oikeudenmukaisuus, ja että mikään ryhmä ei ajautuisi energiaköyhyyteen. Energiaköyhyydeksi kutsutaan tilannetta, jossa energian hankkiminen lohkaisee kohtuuttoman osuuden käytettävissä olevista tuloista ja se voi johtaa jopa tinkimiseen muissa elämisen tärkeissä menoissa. Tämänkin ongelman ratkaisuna on yhteiskunnan eri toimijoiden yhdessä tehtävä suunnittelutyö. Yhteistyön tärkeyttä korostettiinkin miltei kaikissa esityksissä pitkin kaksipäiväistä tapahtumaa.
Yhteistyötä ja verkostoitumista edistää myös maaseutuverkosto, jonka ajankohtaisia kuulumisia esitteli Tuomas Metsäniemi. Syksyn 2022 monista mielenkiintoisista tapahtumista voi nostaa esiin 10.9. järjestettävän lähiruokapäivän, jolloin pääsee tutustumaan tapahtumaan mukaan sitoutuneiden kotimaisten ruuantuottajien luokse.
Mukana olevat maatilat ja muut tuottajat näkee tapahtuman nettisivuilta.
Iltapäiväksi siirryttiin teemoittain jaettuihin pienempiin työryhmiin ja GRUDE-hankkeen havaintojen ja kokemusten esittely oli mukana kestävät aluetaloudet ryhmässä. Hanke herätti kiinnostusta ja jälleen saimme nauttia polveilevasta keskustelusta ja tiedonvälitykseen liittyvien kokemusten vaihdosta puolin ja toisin työryhmän jäsenten kesken. Samassa työryhmässä keskusteltiin myös mm. oikeudenmukaisuuden toteutumisesta kestävyysmurroksessa sekä erilaisten toimien aluetalousvaikutuksista. Erityisesti KOKOMAA-hankkeen esittelyssä esille nostettu juridisen oikeudenmukaisuuden tarkastelukulma oli kerrassaan kiehtova ja herätti aina vaan uusia, toisiaan kinkkisempiä pohdintoja ja aktiivista keskustelua.
Session päättäneessä TUUMA-hankkeen esittelyssä kuultiin kooste viimeisimmistä aluetalousvaikutuksia käsitelleistä selvityksistä. Taloudelliset vaikutukset ovat konkreettisesti vertailtavia, ja esimerkiksi Tornionjoen lohenkalastusmatkailun aluetaloudellinen arvo on laskettu olevan 214 euroa per lohikilo, eli 1320 euroa per lohi! Yhteistä keskustelua herätti alueellisten vaikutusten mittaaminen. Perinteisesti tarkastelussa ovat olleet taloudelliset vaikutukset, mutta jo siinäkin on omat haasteensa; mitä otetaan mukaan ja mihin verrataan? Lisäksi tarkasteluihin pitäisi ehkä ottaa mukaan muitakin ulottuvuuksia (esim. sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset), eli huomioida eri kestävyyden osa-alueet yhtäaikaisesti, jolloin homma vaikeutuu edelleen.
Kahdeksan rinnakkaisen teemasession välillä oli tehtävä perjantaiaamuna tiukka valinta, ja itse päätin osallistua maaseudun liikenteeseen ja kestävään liikkumiseen pureutuvaan sessioon. Liikkuminen on tunnetusti hiertänyt maaseutuvaltaisia kuntia kestävyysmurroksessa. Miten järjestää ja mahdollistaa kestävämpi liikkuminen pitkien välimatkojen harvaan asutuilla alueilla? Yhtäkkistä kaikkeen sopivaa ratkaisua ei ymmärrettävästi vielä kovasta pohdinnasta ja keskustelusta huolimatta saatu, mutta hyviä ideoita kylläkin. Oli hyödyllistä huomata, että samantyylisten ongelmien kanssa painitaan eri puolilla Suomea, eli tässäkin on oppimisen ja yhteistyön paikka eri alueiden välillä.
Esimerkiksi keski-Pohjanmaalla käytössä on jo kulukuri.com -sivusto, jolle on koottu kaikki alueen julkista liikennettä ja kuljetuksia koskeva tieto yhteen paikkaan. Alueella oli myös kokeiltu ilta-aikaan tarjottavia harrastuskyytimahdollisuuksia. Maaseudun liikennepalveluiden rajoittuminen arkipäiviin ja virastoaikaan kuulostaa hyvin tutulta ongelmalta myös Lapissa, kun iltaisin ja viikonloppuisin maaseudun vähätkin liikennepalvelut vaipuvat horrokseen. Toisena mielenkiintoisena nostona kyseisestä teemaryhmästä voi mainita Vaasan seudulla toteutetun vähähiilisten liikennepalveluiden tiekarttatyön. Tiekartan tekijätkin huokailivat tiedon kokoamisen vaikeutta, eli ei ihme, että tavalliselle kansalaiselle tiedon löytäminen julkisesta liikenteestä ja esim. pyöräilyn mahdollisuuksista voi monella alueella tuntua melkein mahdottomalta tehtävältä.
Perjantain päätössessiossa Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta kertoi vuonna 2022 julkaistun tarkastelun tuloksista maaseudun roolista fossiilitalouden jälkeisessä yhteiskunnassa. Koruton viesti oli, että maailmassa vaaditaan määrätietoinen irtautuminen fossiilitaloudesta, mikä tulee olemaan valtavan vaikeaa. Fossiilitalous kun määrittelee niin vahvasti nyky-yhteiskuntaa, tutuimpina tekijöinä energia ja materiaalit. Muutos tulee aiheuttamaan kitkaa ja vaatimaan kompromisseja, ja myös luopumista on tehtävä. Esille nousi myös se, että kaupungit tulevat olemaan entistä enemmän riippuvaisia maaseudusta. Fossiilitalouden jälkeinen järjestelmä, bio- ja kiertotalous on luonteeltaan hajautunutta ja vahvasti paikkasidonnaista; energia ja materiaalit eivät tule ”sieltä jostain”, vaan kyseiset virrat tulevat yhä enemmän kotimaasta ja maaseudulta. Ja taas kerran käytiin läpi, että kestävyyden eri elementtejä, taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä kestävyyttä pitää tarkastella yhdessä, ei erillään. Eli taas palattiin yhteistyön teemaan, kuten niin monissa muissakin esityksissä ja keskusteluissa.
Tuomaksen esityksen jälkeen kuulimme kommenttipuheenvuoron Toni Ruuskalta Helsingin yliopistosta, joskaan vastakkainasettelua ei taidettu saada aikaan. Esitykset täydensivät hyvin toisiaan ja jälkimmäisessä syvennyttiin lisää mm. kohtuutalouden käsitteeseen.
Yleisinä tuntemuksina päiviltä jäi mieleen välitön tunnelma, ja mielenkiintoiset keskustelut. Muutokset tai jossain tapauksissa murrokset ovat vaikeita toteuttaa, ja niistä selviämiseen tarvitaan yhteiskunnan eri tahojen (tutkijat, päättäjät, yritysten, ym.) yhteinen määrätietoisuus fossiilisesta järjestelmästä irtaantumisen.Kuultiinpa tapahtumassa kuitenkin kepeämpikin uutisia mm. uusista trendeistä, kuten lande-lifestyle J .
Teksti ja kuvat:
Satu Ervasti, Luonnonvarakeskus
Linkkejä:
Maaseutuverkosto: https://www.maaseutu.fi/maaseutuverkosto
Lähiruokapäivä 10.9.: https://ostatilalta.fi/
Esimerkki kuljetuspalveluiden koonnista keski-Pohjanmaalta: www.kulukuri.com
Raportti: Erätalouteen liittyvän yritystoiminnan nykytila ja kehittämisedellytykset: linkki
Kuhmonen ym. 2022: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-575-4