Avainsana: metsätalous

Nuoren metsän harvennuksella parannetaan puuston arvokasvua ja tuhonkestävyyttä. Kun korjataan pienirunkoista puuta, monessa tutkimuksessa on todistettu tuottavuus- ja kustannuslaskelmin, että kokopuun korjuu on kustannustehokkain korjuumenetelmä. Vastaavasti järeämmissä pienpuun korjuukohteissa rankapuun korjuun on osoitettu olevan kustannustehokkain hankintamenetelmä. Rankapuun korjuussa voidaan käyttää samaa kalustoa kuin ainespuun korjuussa ja kaukokuljetuksessa tavanomaisia puutavara-autoja. Samalla pienpuun haketusta on voitu tehostaa siirtämällä se tienvarsivarastoilta terminaaleihin tai suoraan käyttöpaikoille.

Kysyntätilanne sekä energia- ja kuitupuukertymät korjuukohteella määrittävät sen, onko energiapuun korjuu liitetty osaksi ainespuuhakkuuta vai tehdäänkö työ erilliskorjuuna. Erilliskorjuu tarkoittaa sitä, että korjuukohteelta korjataan vain yhtä jaetta, joko energiapuuta tai kuitupuuta, ja integroitu korjuu puolestaan tarkoittaa sitä, että korjuukohteelta korjataan sekä energialaitoksen käyttöön menevää polttojaetta että massateollisuuden kuitupuujaetta.

Nuorten metsien hoitorästien hyödyntämisen suurin ongelma on se, että korjuun kustannukset nousevat huomattavasti puuston pienentyessä ja ylittävät helposti puusta maksettavan hinnan. Tähän asti yhtälö on vaikuttanut vaikealta ratkaistavaksi mutta jatkuvatoimisuuden periaatteella toimiva kokopuun hakkuulaite – Risupeto – voi tarjota ratkaisun nuorten tiheiköiden hoitorästien purkuun. Aiemmin korjuun esteeksi tai hidasteeksi koettu riukupuu ja alikasvos saadaan koottua hakkuulaitteella hyötykäyttöön, samalla kun metsän parhaat puuyksilöt saavat kasvutilaa, ja vältytään työläältä ennakkoraivaukselta energiapuun erilliskorjuussa.

Risupeto on suunniteltu käytettäväksi kaivukoneen puomissa ja hydraulisesti toimiva hakkuulaite pystyy kaatamaan tyvihalkaisijaltaan 1-30 cm paksuiset puut yhdellä kertaa. Risupeto (www.reformet.fi/risupeto/) katkaisee puut poikki kahdella pyörivällä kiekkoterällä, minkä perästä keruulaite vetää puut oksineen nippuun keruukammioon. Kantojen leikkuupinta on sälöinen ja rosoinen, mikä oletettavasti heikentää vesomista ja edistää kantojen lahoamista. Puomiin liitetty puolentoista metrin jatkovarsi pidentää koneen ulottuvuuden kymmeneen metriin ajouralta.

Aiemmin Risupetoa on tutkittu tien- ja pellonreunavesakoiden korjuussa energiapuuksi. Marraskuussa 2021 hakkuukokeita jatkettiin Iitin Vuolenkoskella ja työmaana oli harvennuksen tarpeessa oleva täysin hoitamaton nuori kuusi-rauduskoivu sekametsä. Hakkuupoistuman keskikoko oli 14 ja 52 litran välillä eri koealoilla. Hakkupoistuma oli puolestaan 1517 – 7367 runkoa ja 59 – 118 m³ hehtaarilta. Puusto harvennettiin metsänhoitosuositusten mukaan alaharvennuksena ja tilajärjestykseltään tasaiseksi. Hakkuukokeessa puut kaadettiin kokopitkinä, koska ajokoneessa oli kourasaha, jolla puut katkottiin kuormauksen yhteydessä metsäkuljetuspituuteen.

Tulosten perusteella Risupedon korjuuteknologialla hoitamattoman nuoren metsän ryteikköisyys ja tukkoisuus oli käännettävissä haitasta hyödyksi energiapuun korjuussa ilman, että korjuujäljestä tai harvennusohjeista olisi pitänyt tinkiä. Umpeen kasvaneiden energiapuun korjuukohteiden tuottavuuden osalta voidaankin puhua tuottavuusloikasta perinteiseen harvennuspuun korjuuteknologiaan verrattuna.

Aikatutkimuksissa saavutettu tuottavuustaso (11,2 – 26,6 m³/tehotunnissa) oli ennakoituakin kovempi ja vastaavan tasoisiin kaato-kasauksen tuottavuuksiin ei ole ylletty yhdessäkään aiemmin toteutetussa tutkimuksessa nuorten metsien energiapuun korjuun saralla Suomessa tai sen lähialueilla harvennusmetsissä. Jatkuvatoimisuuden periaatteen ohella hyvää tuottavuutta selittää se, että puita ei karsittu ja puusto kaato-kasattiin kokopitkänä. Poistettavaa alikasvosta ja riukupuuta oli myös riittämiin tarjolla, eikä ylimääräistä aikaa kulunut hakkuulaitteen vientiin poistettavalta puulta toiselle. Tuottavuutta tehosti myös se, että hakkulaite oli jämäkästi kiinni puomin päässä ja kuljettaja pystyi ohjaamaan sitä hallitusti kohti poistettavia puita. 

Risupetoa on kehitetty käytännön testipenkissä arkipäivän urakointityössä Iitin seudulla, joten lupaavien tutkimustulosten ohella edellytykset sille, että hakkuulaiteinnovaatio tuo aiemmin toivottomaksi luokitellut kohteet korjuun piiriin myös muualla ovat hyvät.